Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tehostevaloja, näköalatasanne ja pihakatu– kirjastonrannan kehittämissuunnitelmat esiteltiin yleisötilaisuudessa

Keuruun keskustassa sijaitsevan kirjastonrannan kehittämissuunnitelmat esiteltiin yleisölle keskiviikkoiltana Keuruun pääkirjastossa. Kirjastonrantaan on suunniteltu paikkaa, jossa keuruulaiset voisivat viettää, olla yhdessä ja liikkua esteettömästi keskusta-alueen palveluiden ja kulttuurikohteiden läheisyydessä. Yleisötilaisuudessa suunnitelmia esitelleen Keuruun kaupungin teknisen johtajan Janne Teeriahon mukaan alueen katusuunnitelma nähtävilläoloaika päättyy maanantaina. Jos suuria muutoksia ei suunnitelmaan tule, lähtee päätösehdotus teknisen lautakunnan päätettäväksi. – Koko kirjastonrannan rakentaminen eri vaihtoehtoineen on suunnattu ensisijaisesti paikkakunnalla asuville ihmisille ja vasta toissijaisesti sen avulla pyritään houkuttelemaan tänne matkailijoita, Teeriaho sanoo. Katusuunnitelmassa esitetään, että Keuruuntieltä laskettaessa alas Pitäjäntuvantie yksisuuntaiseksi pihakaduksi vähän ennen pääkirjastorakennusta. Ajoneuvoilla säilyy suunnitelmassa alueen läpiajomahdollisuus, sillä alueelta poistutaan Loilontien kautta. Loilontien oikeanpuoleinen ajokaista varataan pysäköintiruuduille ja ajo Keuruun keskustaan tapahtuu vasemmanpuoleista kaistaa varten. Lisää pysäköintipaikkoja löytyy Riihikujan jatkeena olevan kevyen liikenteen väylän ja Pitäjäntuvantien väliin rajoittuvalta kaupungin omistamalta maalta sekä kirjaston vierestä, johon rakennetaan invapaikat. Kirjastonrannan alueen valaistus uusitaan kokonaisuudessaan. Alueelle hankitaan valosuunnittelijan avulla tehostevaloja, jotka olisivat toiminnassa pimeänä vuodenaikana. Suunnitelmat sisältävät muun muassa riippukeinuja, penkkejä, istutuslaatikoita ja näköalatasanteen. Kirjastonrantaan voidaan tulevaisuudessa tuoda vaikka taideteoksia lisäämään viihtyisyyttä. Kirjastonrannan suunnitelmissa alue päällystetään pääasiallisesti asfaltilla. – Asfaltoinnin perusteena on, että alueella voisivat myös erityisryhmät liikkua myös pyörätuoleilla. Asfalttipäällysteiselle alueelle on suunniteltu tehostemaalauksia sekä muusta materiaalista tehtäviä raidoitettuja alueita tuomaan väriä ja elävyyttä. Alueen varustelu on vielä täysin auki, sillä Teeriahon mukaan kirjastonrannan kalustamisessa halutaan kuunnella keuruulaisten ehdotuksia. – Aluetta ei rakenneta yhdessä eikä kahdessa vuodessa, vaan vähän kerrallaan. Katusuunnitelma ja alueen varustelu ovat kaksi erillistä asiaa, vaikka liittyvätkin yhteen. Otamme mielellään vastaan asukkaiden ajatuksia ja kehittämisideoita siitä, miten aluetta varustetaan. Alue on suunniteltu niin, ettei se sulje pois esimerkiksi uuden torin paikkaa. Aika näyttää, millaiseksi alue muodostuu, Teeriaho jatkaa. Mikäli tekninen lautakunta hyväksyy katusuunnitelman, tänä vuonna kirjastonrannan alueelle kaivetaan hulevesi- ja kaukolämpölinja ja sen varaus samalla kertaa. Teeriahon mukaan kirjastonrannan suunnitelmista on saatu paljon positiivista palautetta. Yleisötilaisuudessa keskiviikkona vastaanotto oli varsin innostunutta ja kehitysideoitakin muodostui keskustelun edetessä. Martti Ruokosen kysymys, eikö suunnitelmissa ole yhtään mitään huonoa, herätti hilpeyttä yleisön keskuudessa. Yleisötilaisuuteen saapunut keuruulainen Matti Papinaho sanoi näyttävänsä suunnitelmille vihreää valoa. – Suunnitelmat ovat hienoja ja mieleisiä. On hyvä, että keskusta uusiutuu ja ihmiset saavat oman paikan olla ja viihtyä yhdessä. Tietysti kaikkea vanhaa pidä tarkoituksenhakuisesti hajottaa, sillä perinteitäkin on säilytettävä, Papinaho sanoo. Kirjastonrannan kehittämiseen sisällytetään Teeriahon mukaan vuosittain Keuruun kaupungin talousarvioissa määräraha, joka käytetään alueen rakentamiseen. –  Alueen varustaminen määrää suurelta osin hintalapun rakentamiselle. Kokonaiskustannusarvio ei tule ylittämään 300 000 euroa, jatkaa Teeriaho. Kirjastonrannan kehittäminen liittyy Keurusselkä Satamat ja reitit -hankkeeseen, jonka tavoitteena on Keuruun tunnettuus luonnonläheisenä kulttuurikaupunkina.