Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Oman kylän lämmittäjä – Keuruun Lämpövoiman uuden lämpöpäällikön Joonas Pekkasen tulevaan toimenkuvaan kuuluu kunnossapidon lisäksi myös lämmönmyynti

Keuruun Lämpövoima Oy on huhtikuun alussa yhtiön lämpöliiketoiminnan päällikkönä aloittavalle Joonas Pekkaselle tuttu talo. Aikoinaan kesätöihin yhtiöön tullut keuruulainen Pekkanen valmistui 2009 koneinsinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Valmistuttuaan Keuruun Lämpövoimasta löytyi miehelle työpaikka yhtiön käyttöinsinöörinä. – Olen ollut mukana jo uuden voimalaitoksen rakentamisesta lähtien, joten aivan nollasta ei tarvitse aloittaa. Apuna uudessa työssä on lisäksi tuttu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Uusi pesti tuo lisää vastuuta koko lämpöliiketoiminnasta ja mukanaan tehtäviä lämmön kaupalliselta puolelta, joten ihan odottavin mielin otan paikan vastaan, Pekkanen sanoo. Lämpöpäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa päävastuu tuotantolaitosten ja verkostontoiminnasta, lämpöverkon rakennuttamisesta sekä lämpösopimusten teoista.. –  Täysin nollasta minun ei tarvitse uuteen tehtävään lähteä, sillä olemme tehneet nykyisen lämpöpäällikön Teemu Hietasen kanssa toistemme töitä yhteistyössä jo aiemmin. Lämpölaitokset energiatehokkaita Pekkanen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Keuruun Lämpövoima on tehnyt useita isoja investointeja muun muassa Varissaaren voimalaitoksen. Myös kaksi hakekattilaa on rakennettu tänä aikana. Hänen mukaansa näköpiirissä ei ole lähiaikaoina yhtä mittavia investointeja. – Lämpölaitokset ovat toimineet hyvin ja energiatehokkaasti. Niillä kaikilla on hyvä hyötysuhde. Nyt, kun päästöasiat ovat keskusteluissa ja uutisissa varsin ajankohtaisia, voidaan todeta, että Varissaaren voimalaitoksen päästöt alittavat selvästi meille asetetut päästörajat tehokkaiden ja nykyaikaisten suodatussysteemien avulla, Pekkanen jatkaa. Varissaaressa lämpöenergiaa tehdään pääasiallisesti sahateollisuuden sivutuotteista ja metsähakkeesta. Turpeen osuus polttoaineista on neljännes. – Kevytöljyä käytetään ainoastaan hätätilanteissa esimerkiksi, kun laitoksen toiminta pitää saada nopeasti käynnistettyä ja ajettua ylös jonkin häiriön takia. Normaalitalvipäivänä haketta kuluu noin 2–3 täysperävaunurekka-autollista, mutta laitoksen ollessa kovana pakkaspäivänä täydellä teholla poltettavan hakkeen määrä nousee noin viiteen täysperävaunurekka-autolliseen vuorokaudessa. Tämän talven lämmin sää vaikuttaa lämmön myyntiin. Pekkasen mukaan kerrostaloasuja on jo tänä talvena säästänyt noin 50 euroa ja omakotitalossa asuvat noin 100 euroa asuntoa kohden lämmityskustannuksissa lauhan talven ansiosta. – Yksittäiset lauhat talvet ei vaikuta lämpöenergian myyntihintaan. Uusi kotimainen energialähde Uutena energianlähteenä Varissaaressa testataan kierrätyspolttoainetta, joka on muovi-paperi-kartonki -silppua, jolle on voimalaitoksessa saatu koepolttolupa. Silppu tehdään jäteperäisestä materiaalista, joka ei kelpaa uusiokäyttöön. Tehokkaiden savukaasujen suodatus- ja pesulaitteiston ansiosta silpun käyttö ei lisää merkittävästi päästöjä ilmaan. – Hinnaltaan kierrätyspolttoaine on kilpailukykyinen ja kotimainen raaka-aine. Lisäksi puupohjaiseen hakkeeseen verrattuna silppu on lämpöarvoltaan noin 30 prosenttia korkeampaa, sanoo Pekkanen, joka kannustaa ihmisiä keräämään muovia ja kierrätettäviä materiaaleja entistä enemmän. Keuruun Lämpövoima rakentaa uutta verkostoa uusien asiakkaiden allekirjoitettua lämpösopimuksen yhtiön kanssa. Yhtiön kaukolämpöverkkojen pituus on yhteensä noin 48 kilometriä. Tällä hetkellä Keuruun Lämpövoimalla on yhteensä noin 300 käyttöpaikkaa Keuruulla ja Haapamäellä.