Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kirjastotalo täyttää 20 vuotta – Tapahtumia ja kilpailuja järjestetään koko viikko

Keuruun kirjasto sai oman päärakennuksen vasta 140 vuotta perustamisensa jälkeen. Vihkiäisjuhlaa vietettiin marraskuun 30. päivä vuonna 1999. Aika ennen omaa kirjastorakennusta kului väliaikaisissa tiloissa, jotka vaihtuivat muutaman vuoden välein. Jussi Rainion laatimassa 130-vuotishistoriikissa 1980-luvulta muistetaan vaatimatonta alkua, Lehtiniemen keltaista kirja-arkkua, kuten vastaperustettua kirjastoa kutsuttiin vuonna 1858. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Pisimmän ajan kirjasto tiettävästi viipyi kaupungintalon alakerrassa, peräti 25 vuotta. Tämän rakennuksen vaiheet ulottuvat 1960-luvulle, jolloin Keuruulla alettiin puhua, että tarvittaisiin kulttuuritalo. Vuosikymmenten saatossa suurellista hanketta supistettiin niin, että lopulta puhuttiin pelkästään kirjastotalon rakentamisesta. Sopivaa tonttia etsittiin 1980-luvulta lähtien, ja vuonna 1991 päätettiin varata hankkeelle Mäkisen ranta eli juuri tämä nykyinen paikka, kirjastotoimenjohtaja Johanna Hämäläinen kertoo. Kirjastonhoitaja Hanne Rokkonen esittelee kansiota, johon on kerätty suunnitteluvaiheen arkkitehtikilpailun aineistoa vuosilta 1997–1998. –Sellainenkin esitys oli, että entisestä Kuvanäyttämöstä olisi tullut se kulttuuritalo, ja sen jatkeeksi olisi rakennettu kirjastolle tilat. Kirjastohanke oli kuitenkin kaikille tahoille ylivoimaisesti tärkein, ja vuodesta 1995 lähtien asiat alkoivat edetä tosissaan. Suunnitteluun järjestettiin kutsukilpailu, johon pyydettiin ehdotuksia viideltä ehdokkaalta. Esitykset annettiin nimettöminä, ja niistä valittiin Arkkitehtitoimisto Hyvämäki Karhunen Parkkisen suunnitelma, joka oli arkkitehti Eero Hyvämäen käsialaa, Rokkonen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tiloihin on esteetön pääsy kadulta saakka, ja myös sisällä pääsee liikkumaan esteettä. –Siihen aikaan ei vielä puhuttu esteettömyydestä, mutta se oli yksi tämän rakennuksen suunnittelun lähtökohdista. Toisena suunnittelussa otettiin huomioon, että rakennus sopeutuu kulttuurimaisemaan. Jopa ulkolaudoituksen värityksessä mukailtiin Vanhan kirkon punasävyä. Ikäänsä nähden rakennus on pysynyt hämmästyttävän modernina, ja siinä on otettu huomioon kirjaston muuttuvat toiminnot. Tästä tehtiin lähtökohtaisesti tulevaisuuden rakennus, Hämäläinen sanoo. Lakisääteiseksi kirjastotoiminta on muuttunut Suomessa 1960-luvulla. Monissa kunnissa kirjastoja on perustettu yksityisesti tai seurakunnan yhteyteen, koska perustamisen aikaan ei ollut kuntaorganisaatioita. –Kansankirjastoajattelu on alun perin lähtöisin Yhdysvalloista, ja se on tullut meille Ruotsin kautta. Suomen kaltainen toiminta näkyy edelleen Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa, muualla Euroopassa toiminta on pienimuotoisempaa ja maksullista. Meillä kirjastoaate liittyy voimakkaasti kansan sivistämiseen, mutta kirjaston toimikenttä on laajentunut paljon kirjallisuuden ulkopuolelle. Emme ole huolissamme, vaikka lukeminen on jossain määrin vähentynyt, tai oikeammin se on saanut uusia muotoja, Hämäläinen korostaa. –Kun olen kahlannut läpi lehtijuttuja juhlaviikkomme näyttelyä varten, jo suunnitteluvaiheessa tiedettiin, että tarvitaan tilaan, joka pystyy muuntumaan monenlaiseen. Muutosta tapahtuu koko ajan, ja rakennuksen pitää olla muunneltavissa käytön mukaan, Rokkonen sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Hämäläisen mukaan Helsingin Oodin avaamisen jälkeen kirjastoalalla on käyty keskusteluja, onko kirjaston tehtävä olla olohuone vai jokin muu, vai kulkevatko toiminnot rinnakkain. –Olohuonemainen toiminta nojaa siihen, että paikkakunnalla on riittävän iso väkimäärä. Kirjastoille on tyypillistä, että toimintaa sopeutetaan paikallisiin oloihin ja se muuttuu koko ajan. Ei ole yhtä tietynlaista kirjastoa, vaan Suomen kirjastot ovat erilaisia. Tästä rakennuksesta haluttiin sellainen, että se olisi hyvä tila myös työntekijöille. Tämä rakennus on osoittautunut käytännön työssä kestäväksi ratkaisuksi, Hämäläinen toteaa. Eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Osmo Kärkkäinen muistelee kirjastotalon rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa. –Kunnallinen päätöksenteko on aina kirjavaa, mutta kirjastohankkeesta täytyy sanoa, että se eteni valtuustossa yllättävän myönteisesti koko ajan ja oli kaikille osapuolille keskeinen tavoite. Sivistyslautakunnassa asiaa ajoi Kerttu Ruhanen , kaavoituspuolella kaupunginarkkitehti Pertti Ikäheimonen , ja rakentamistyössä Jussi Jokelainen . Kirjastotoimenjohtajana oli tuolloin Saara Penttilä , Kärkkäinen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Opetusministeriöstä piti saada päätös valtionosuudesta, ja lääninhallitus oli myös voimakkaasti mukana asiassa. Suunnittelutoimikunnan työ käynnistyi 4. maaliskuuta 1991. Vuonna 1992 hankkeelle myönnettiin 100 000 euron suunnitteluraha, ja kun 1996 saatiin perustamishankkeelle hyväksyntä, sille myönnettiin toivomamme valtionosuus. Kokonaisuutena hanke perustui kuntasuunnitelmaan, ja rahoituksellisesti siihen varauduttiin siirtomäärärahoilla. –Tärkeä osa kirjaston rakennuskokonaisuutta on Timo Hannusen veistämä hirvipatsas. Sen paljastustilaisuuteen syksyllä 2000 kutsuin juhlapuhujaksi Kalevi Sorsan . Hänelle oli myönnetty valtioneuvoksen arvo, mutta hän ei ottanut titteliä vastaan. Kun soitin, rouva Irene Sorsa vastasi, ja kun sitten pyysin valtioneuvosta puhelimeen, niin rouva ei oikaissut minua. Puhuttelin Sorsaa itseäänkin neuvokseksi, ja kun mentiin häntä Tikkakoskelle vastaan, neuvoksen titteli maistui edelleen. Joka tapauksessa hän oli pitkäaikainen pääministeri ja eduskunnan puhemies, ja hänen syntymäkotinsa oli Haapamäellä, Kärkkäinen kertoo. Keuruun kirjastotalon merkkipaalua juhlistetaan runsaalla tapahtumatarjonnalla. Viikon tärppejä ovat Kalle Päätalo -aiheinen luento, Harry Potter -työpaja ja joulukauteen johdatteleva nukketeatteriesitys. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Itse asiassa virittäydymme juhlallisuuksiin jo tämän viikon torstaista 21. marraskuuta lähtien, kun meillä on taikasauvapaja. Jos ei jo satu omistamaan taikasauvaa, tänne voi tulla valmistamaan sellaisen. Nukketeatteri on Keuruulla siirtynyt perintönä sukupolvelta toiselle. Meillä käy yleisöä jo kolmannessa polvessa. Se on ollut tosi jännä kokemus ja tarjoaa nykylapsille jotain sellaista, mikä rauhoittaa ja pysäyttää. Satuhuonekin rakennettiin ihan nukketeatterin tarpeita ajatellen. Päätalo-asiantuntijamme, jämsäläinen Tapio Kovanen tietää Päätalosta varmaan kaiken, mitä on tiedettävissä ja on luennoinut myös Jämsän kansalaisopistossa, Rokkonen kertoo. Juhlaviikko näkyy päivittäin kirjaston some-kanavilla. –Otava lahjoitti kolme kassillista kirjoja päivittäisten arvontojen palkinnoksi, kirjastopedagogi Soile Lähdeaho kertoo. Katso lisää kuvia tästä: