Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Talven leutous on monille eläimille helpotus – Lumen puute taas haittaa lumeen sopeutuneiden lajien selviytymistä

– Monille linnuille talvi on ollut helppo, sillä ravintoa riittää luonnossakin. Lintulaudoilla tämä näkyy niin, että kävijöitä on vähemmän. Kevättä ja pesintäaikaa kohti mennään siis hyväkuntoisena, sanoo keuruulainen luontoharrastaja Jouko Pihlainen . Lämmin ja lumeton talvi suosii eteläisiä lajeja, joita myös levittäytyy Suomeen jatkuvasti lisää ilmaston lämmetessä. – Toisaalta oikeaan talveen sopeutuneet lajit kärsivät. Tämä muutos on ollut varsin nopea esimerkiksi perhosten osalta. Samoin levittäytyvät monet tuhohyönteiset. Nisäkkäistä esimerkiksi villisika ja kultasakaali tulevat leviämään Keuruullekin lumipeitteen ja pakkasten katoamisen myötä, kuvailee tilannetta haapamäkeläislähtöinen ja sittemmin inarilaistunut ympäristöasiantuntija Ari Aalto . Lumen puute vaikuttaa eniten Suurin vaikutus on lumen puuttumisella, hyvässä ja pahassa. Ravintoa on helpommin saatavilla, kun se ei ole lumen alla. Toisaalta jos tulee pakkasjakso, ei suojaavaa lämmintä lumipeitettä ole tarjolla. Ja monet suomalaiset lajit, kuten metsäjänis, riekko ja lumikko, kärsivät talvipukunsa vuoksi. – Myös jatkuva märkyys ja vesisateet vaikuttavat luontoon, varsinkin, jos niiden jälkeen saadaan pakkasia ja märkä maanpinta ja puut jäätyvät. Silloin kärsivät paitsi kasvillisuus, myös monet eläimet, joiden ravinto jää jääkerroksen sisään, pohtii Aalto. Muitakin mutkia voi olla matkassa. Talvea riittää helmi- ja maaliskuulle. Vielä voi sataa paksukin lumikerros. Jos kevät kuitenkin tulee varhain, linnut aloittavat pesinnänkin aikaisin. Silloin takatalvi niittää julman sadon poikasissa. – Kylmyys ja pula ravinnosta johtavat poikaskuolemiin, kuten monena keväänä on käynyt, sanoo Jouko Pihlainen. Muuttolinnut lähtivät Keurusseudulle poikkeuksellisesti talvehtimaan jääneistä linnuista ei ole merkittäviä havaintoja. Jouko Pihlainen on pannut merkille, että mustapääkerttu viipyi Seiponmäen alueella yli joulun ja haki ravintoa alueen ruokintapaikoilta. – Kovan pakkasyön jälkeen se katosi. Valkealahdessa ilmeisesti talvehtii kaksi joutsenta. Raatelahdessa niille riittää ruokaa. Muut joutsenet lähtivät muuttomatkalle alkutalven kylmien säiden aikaan, kertoo Pihlainen. – Vesilinnut voivat talvehtia yhä pohjoisempana, mutta se ei vielä juurikaan näy Keurusseudulla. Joitain isokoskeloita, telkkiä ja joutsenia voi nähdä. Sulalla Päijänteellä on jo hieman merkittävämpiä määriä. Itämerellä tämä muutos on ollut merkittävä ja esimerkiksi alleja ja tukkasotkia talvehtii Suomen merialueilla kymmeniä tuhansia, kertoo Ari Aalto. Talvehtivien lintujen määrään vaikuttaa lämpötilan lisäksi muun muassa marjojen, käpyjen ja urpujen määrä ja petolintujen tapauksessa myyräkannat. Horros voi häiriintyä – Märkyys ja lämmin sää voivat häiritä sekä talviunta että horrosta. Karhun talviuni tai siilin horros katkeavat, jos pesään tulvii vettä. Karhulle tilanne tuskin on kuolemaksi, mutta siilille se voi olla kohtalokas, sanoo Aalto. Suurille nisäkkäille leuto talvi on usein etu, esimerkiksi metsä- ja valkohäntäkauriit eivät oikein pärjää syvässä lumessa. Metsäjänis, lumikko ja kärppä taas kärsivät valkoisesta talviturkistaan. – Rusakko valtaa alaa metsäjänikseltä, sillä se ei vaihda valkoiseen turkkiin, eikä myöskään selviäisi paksussa lumessa, koska ei omista metsäjäniksen ”lumikenkiä”. Miten käy mustikoiden? – Aivan kuten puutarhassakin, monet luonnonkasvit ovat sopeutuneet talvehtimaan roudassa suojaavan lumipeitteen alla. Kun tämä vaihtuu läpimärkään ja lumettomaan maahan, voivat kasvien juuret mädäntyä tai jäätyä. Kasvit eivät välttämättä kuole, mutta ensi kesän kukinta voi jäädä heikoksi, sanoo Aalto. – Etenkin ensi kesän mustikkasato voi lumettomuuden takia olla vaarassa. Kovilla pakkasilla kukkasilmut saattavat paleltua. Puolukkasatoon nämä talvisäät eivät vaikuta yhtä paljon, sanoo Pihlainen. Jäättömyys estää happikatoa Järvien jääpeite on niin ikään heikko ja rikkonainen. Aalto arvioi, että kalat hyötynevät jäättömyydestä, sillä happikatoa ei pitäisi talven aikana muodostua. – Pohjalta löytyy edelleen se neliasteinen vesi, kuten jäiseen aikaankin. Kylmään veteen myös liukenee enemmän happea kuin lämpimään. Toki hapen riittävyys syvemmällä vesistöissä riippuu myös veden kerrostuneisuudesta, hän sanoo. Hän toteaa, että pakkasen puuttuminen ja vesisateet vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti vedenlaatuun. Kun talvella tulvii, vesi huuhtoo mukanaan huomattavia määriä ravinteita ja kiintoainesta, sillä sitovaa kasvillisuutta ei ole. – Tämä heikentää vesien laatua ja vesiekosysteemeitä, jotka muutoinkin ovat jo kuormittuneita. Esimerkiksi peltojen syysmuokkauksia pitäisi välttää etenkin riskialueilla, samoin turvemaiden avohakkuita maanmuokkauksineen, sanoo Aalto.