Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Sateesta aurinkoon ja harvinaisuuksia tapaamaan

Kevät päättyi toukokuun viimeisenä aamuna sateisena ja tuulisena. Lämmintä oli sentään kahdeksan astetta. Säätila ei ennustanut hyviä havaintoja. Useimmat linnutkin osaavat olla suojassa sateelta ja siten poissa havainnoitsijan katseelta. Kotipihassa kuitenkin linnut lauloivat sateesta ja peltikattoa rymistelevästä tuulesta huolimatta. Pihakuoroomme kuului pajulintu, punakylkirastas, lehtokerttu ja ruokokerttunen. Ajaessani kylän halki näin rastaiden ja lokkien ahmivan nurmikoilta matoja suihinsa. Matojen koloihin tunkeutuva vesi ajaa lierot maan pinnalle. Tuomi, omenapuut ja syreenit kukkivat valaisten hämärää aamua. Haapamäelle kääntyessäni kauppakeskuksen viiri lepattivat etelätuulessa vimmatusti. Haapamäen Suojan risteyksessä naakkaparvi nokki matoja, joita oli eksynyt asfaltille. Riihon Ylisenjärvellä ja Vaissin pellolla oli yhteensä lähes puolentoista sataa joutsenta. Nämä nuoret vielä pesimättömät linnut katoavat yleensä ennen juhannusta jonnekin pohjoiseen. Riihossa tuuli oli lennättänyt puista karmuja eli kuivia oksia tielle. Tuulesta ja sateesta huolimatta punavarpunen ja ruokokerttuset lauloivat. Lähdin vielä kuuntelemaan Raiskin erämaan lintuja Karimolle. Siellä sadekin taukosi ja aurinko pilkisti pilvien lomasta. Suojelualueen tuntumassa Ähtärin tien varressa lauloi harvinainen idänuunilintu vaatimatonta säettään. Paikka oli sama kuin viime vuonna ja siksi osasinkin pysähtyä juuri oikealla kohdalla kuuntelemaan. Toinen harvinainen vanhojen metsien lintu löytyi Raiskin tien varrelta sankasta kuusikosta. Pikkusiepon tarmokas laulusäe kuului metsän sisältä, minulle uudesta paikasta. Kannatti ajella hiljaa auton ikkunat raollaan. Niin se vaan päivä iloksi muuttui ja kotiinpaluu sujui hyvillä mielin.