Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Takapiru ja talkoomies jaksaa ja tykkää touhuta – ooppera vei urheilumiehen sydämen kertakuulemalla

Reijo Rikala on urheilumies henkeen ja vereen. SM-tason ampumahiihtäjä ja hiihtosuunnistaja ja ainakin parinkymmenen Jukolan Viestin konkari ehti kilpavuosinaankin laatia suunnistajille kilparatoja, opastaa ja valmentaa, olla mukana järjestämässä hiihto- ja paljon muitakin kisoja. Eikä urheilun monenlaisena "takapiruna" oleminen, kuten mies itse sanoo, ole ohi vieläkään. Päinvastoin! Järjestetäänpä Keuruulla isot kisat sitten kesällä tai talvella, Reijo Rikala on melko varmasti paikalla. Toimitsijana, lipunmyyjänä, monen paikan talkoomiehenä. Ja suunnistusratoja esimerkiksi Iltarastien etsijöille syntyy säännöllisesti edelleen. Yhdet tärkeät kisat Reijo Rikalalta kuitenkin jäivät kerran väliin. – Kuorolaulua harrastanut vaimoni Pirjo esitti toiveen, että lähdettäisiin Ilmajoen Musiikkijuhlille. – Paikka oli vaikea, sillä samana viikonloppuna oli Jukolan Viesti. Mutta kun esitys oli oikeastaan käytännössä käskynomainen, lähdin Ilmajoelle. – Enkä ole katunut sitä päätöstä koskaan. Itsellenikin yllätykseksi miellyin oopperaan heti niin, että sittemmin käynti Ilmajoella on kuulunut ohjelmaan joka kesä. ”Kahta en kadu, kapiaiseksi ja saatolle lähtöä” Kahta muutakaan elämäänsä suuresti vaikuttanutta päätöstä Rikala ei kadu. – Sitä että lähdin kapiaiseksi. Ja sitä, että lähdin kerran lomilla Keuruulla ollessani Kassinharjun lavalta saattelemaan kotiinsa tyttöä, josta tuli sitten syksyllä vaimoni. Vuonna 1961 kersanttina Vatialassa alkanut sotilasura päättyi kapteenina Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komendantin tehtävässä syksyllä 1986. Avioliitto päättyi vuonna 2013, kun rakas puoliso nukkui kaksi vuotta sairastettuaan pois. Pirjo-vaimo oli syntyjään keuruulaisia, kuten on Reijo Rikalakin. Niinpä paluu Keuruulle vei Rikalan eläkepäivien koittaessa voiton, vaikka vaihtoehdoksi tarjottiinkin Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan tehtävää. ”Nuoret alkaneet kysellä, mitä talkoista maksetaan” Talkootyötä Reijo Rikala on tehnyt tuhansia tunteja. Eikä pelkästään urheilukisoihin ja -tapahtumiin liittyen, vaan myös "vasaran varressa", Keuruulla muun muassa kulttuuritalo Kimaraa sekä Liikuntapuiston Töyssytupaa ja huoltorakennusta rakennettaessa. – Vanhan kansakouluni, nykyisen Kimaran toiminnassa olen edelleen mukana Esittävän taiteen tuki -yhdistyksen johtokunnan jäsenenä. – Talkootyö on täyttänyt mukavasti elämää, varsinkin sen jälkeen, kun jäin 47-vuotiaana Puolustusvoimista täysin palvelleena eläkkeelle. Se vain miestä hieman harmittaa, että talkoot kiinnostavat ihmisiä vuosi vuodelta vähemmän ja jäävät aina vain enemmän ja enemmän ikääntyvien harteille. – Maailma on mennyt sellaiseksi, että omaa tekemistä on paljon. Kiireisillä ihmisillä ei riitä aikaa yhteiseen tekemiseen. – Monilla nuorilla varsinkaan ei ilmaiseksi tekemiseen. Kun nykyisin kysyy jotakuta talkoisiin, ensimmäinen vastaus on usein kysymys, mitä siitä maksetaan, Rikala hymähtää.