Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tarinaa Hotelli Keurusselästä ja Lomaliitosta

Vuonna 1949 aloitti Lomaliitto ry toimintansa Keuruulla. Keurusselän Lomahotelli nousi nopeasti sotien jälkeen suosituksi lomanviettopaikaksi, eikä ihme, sijaitsihan hotelli upealla paikalla Keurusselkä-järven rannalla. Vuonna 1972 alettiin Lomahotellin viereen rakentaa uutta hotellirakennusta. Hotelli laajeni aina vuoteen 1977 saakka, kunnes se syyskuun 21. päivänä tuhoutui kolmea alakerran huonetta lukuun ottamatta tulipalossa. Tulipalon kerrottiin alkaneen miesten wc-tiloista, vaikka todellinen syttymispaikka oli siivouskomero, johon hotellihuoneista siivotut tupakantumpit tyhjennettiin. Hotelli nousi palon jälkeen uudestaan toimintaan 1979. Hotelli eli varsinaista kulta-aikaansa 1980-luvulla. Hotellin laajentamiseen jätettiin rakennusteknisiä varauksia, joiden avulla lisäasuinsiipien rakentaminen olisi käynyt nohevasti. Tuetut lomat ja isot ryhmät olivat toiminnan kulmakivi, johon oman lisänsä toivat yksittäiset lomalaiset. 1990-luvun alussa yksi iso lisä Hotelli Keurusselän palveluihin oli Paperiliiton ja Teknisten liiton Keurusharjulle rahoittama 30 mökin mökkikylä. Vuosikymmenen alun lama vei silti Hotelli Keurusselän toiminnan tiukoille. Sen aikainen Lomaliiton toimitusjohtaja Martti Hagman käveli Helsingissä pankkien takaovista pankinjohtajien luokse anomaan lisärahoitusta yhdistyksen toimintaan. Siitä lamasta hotelli selvisi, mutta uhkakuvat olivat tulleet jäädäkseen. Lomaliitto ry:n talous nojasi käytännössä koko sen toiminnan ajan täysin Hotelli Keurusselän tuottoihin. Mikäli se olisi saanut kaikki positiivisesta tuloksesta saadut rahat omaan käyttöönsä, kiinteistö olisi pysynyt kunnossa ja hotelli olisi todennäköisesti laajentunut. Rahat menivät kaikkien Lomaliiton lomapaikkojen ylläpitämiseen kuitenkin tasapuolisesti. Keuruulle voitosta jäi sama siivu kuin muillekin, vaikka talouden kannalta tappioista tuottavista lomapaikoista olisi pitänyt luopua ajoissa. Vielä 2000-luvun alussa hotellilla riitti väkeä viikolla ja viikonloppuna. Vuosina 2003–2004 rakennettu ”vesimaailma” rantasaunoineen ja kylpylöineen oli Lomaliiton viimeinen iso investointi. Kylpylän piirustuksissa kuului muun muassa suora vesiliukumäki Kylpylä Tähtitaivaasta Keurusselkään. Välillä myytiin ei oota Lomaliiton alaisuudessa hotellin viimeiseksi todelliseksi johtajaksi jäi Paavo Laitinen , joka yhdessä edesmenneen keittiömestari Timo Vaaraman ja muiden osastopäälliköiden kanssa kehittivät 1980-luvulla tuotteita ja palveluja. Vaikeina aikoina hotellihuoneiden hintoja laskettiin alhaiseksi, jonka ansiosta saatiin asiakkaita taloon. Asuessaan hotellissa he käyttivät rahaa talon muihin palveluihin. Välillä oli pakko myydä ei oota, kun huoneita ei ollut vapaana. Pienet ryhmäkokoushuoneetkin oli valjastettu majoituskäyttöön. Muun muassa rosvolammasillat, lettukestit ja eri pyhien juhlapöydät houkuttelivat hotelliin asiakkaita läheltä ja kaukaa. Hotellin pippuripihvi oli maankuulu ja tunnustettu kuuluisien keittiöpäälliköiden kehumana. Silloin tehtiin tulosta palveluja ja tuotteita myymällä, ei säästämällä, kuten myöhemmin. Tarinoitakin riitti, kuten Haapasen Ollin kirja Tuhansien tarinoiden hotelli kertoo. Rönsyilevimmät jutut siirtyvät tuleville sukupolville suullisesti, kun niistä kukaan ei julkisesti kehtaa kirjoittaa. Korpihotelleista aika alkoi ajaa kuitenkin ohi. Lomaliiton surullisen kohtalon käynnisti Espoossa sijaitsevan Hotelli Korpilammen kiinteistöstä tehty määräaikainen vuokrasopimus norjalaisen kiinteistösijoitusyhtiön kanssa 2000-luvun alussa. Hotelli Keurusselän kaikki tuotto meni Korpilammen vuokraan ja oma kassavirta tyrehtyi. Elokuussa 2009 hotellilla vietettiin 60-vuotisjuhlia. Joulukuun 8. päivänä 2009 Lomaliitto haettiin konkurssiin. Joulukuun 24. päivänä henkilökunnalle jaettiin irtisanomisilmoitukset. Syöksykierre alkoi. Hotelli Keurusselän maine oli silti vieläkin niin vahva, että toimintaa pyörittänyt konkurssipesä toimi vielä vuoden 2014 elokuun loppuun saakka. Vaikka johtamisorganisaatio oli konkurssin jälkeen raskaampi kuin koskaan aiemmin hotellin historiassa, kaikille riitti toimeentuloa viiden vuoden ajan. Ammattitaitoinen henkilökunta olisi ansainnut jotain aivan muuta. Nyt yksi Keuruun tunnetuimmista paikoista on elinkaarensa loppusuoralla, jos ihmeitä ei tapahdu. Kolhontien kirous elää vahvana. Keuruulla majoituspaikkoja ei ole suurille asiakasryhmille ilman hotellia. Kun paikkakunnalla järjestetään vuosittain suuria yleisötapahtumia, on vaarana, että nekin, jos eivät aivan pääty, niin ainakin kärsivät majoitustilojen puutteesta. Vaikka keuruulaiset eivät koskaan oppineet käymään Hotelli Keurusselässä, hotelli on elänyt kiinni keuruulaisessa elämänmenossa tänä vuonna 70 vuotta. Kääntyykö korpihotellin viimeinen sivu elokuun lopussa?