Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Pannarista paras tunnustus – Vesa Lehto 90 vuotta

Sunnuntaina 90 vuotta täyttävän keuruulaisen Vesa Lehdon kotitalon pihamaa on sellainen kuin metsä-alan ammattilaisen pitääkin. Huolella hoidetulla pihalla kasvaa useita eri puulajeja; osa on luonnon kasvattamia, osa isännän itse istuttamia. – Tuo mänty tuossa ei ole pitkään aikaan enää kasvanut korkeutta, mutta paksuutta siihen on kertynyt senkin edestä, Lehto sanoo ja mittailee silmämääräisesti pihan isoa mäntyä. Entisellä Kuhmalahdella Pirkanmaalla syntyneellä Lehdolla oli yhdeksän sisarta. Heistä kuusi kasvoi lopulta aikuiseksi kolme sisaruksen menehdyttyä nuorena. Syntymäpäiväsankari kävi koulunsa Pajulan supistetussa kansakoulussa. Koulu olisi muuten sujunut hyvin, mutta opettaja otti nuoren miehen silmätikukseen. – Opettaja käänsi asiat väärinpäin, sillä vieressäni istunut Toivo lunttasi minulta kaikki koulutehtävät. Kun opettaja ja Toivon vanhemmat kulkivat samoissa piireissä, syy kaikkeen häiriöön oli minussa. Pyysin useaan kertaan, että olisin päässyt istumaan yksin pulpettiin, mutta sitä ei minulle suotu. Lopulta tilanne kärjistyi niin, että opettaja löi minua karttakepillä sormille, mutta ehdin vetää sormet alta pois, jolloin keppi katkesi, Lehto nauraa koulumuistolleen. Lumituhokomitean palveluksessa Koulujen jälkeen Lehto suoritti varusmiespalveluksen 1949 Kouvolassa JR 8:ssa. Metsätöissä 7-vuotiaasta saakka olleen nuoren miehen piti päättää armeijan jälkeen, hakeutuako metsä- vai maatalousalalle. – Metsäalalla oli paljon työtä. Siihen aikaan tehtiin paljon hakkuita ja uittoja. Kotikylällä Pajulanjärvellä tukkeja uitettiin Längelmäen kautta aina Kokemäenjoen vesistöön. Reitin varrella oli paljon sahoja, jonne puita vietiin. Paperipuut uitettiin puolestaan rannikolle, muistelee Lehto. Lehto valmistui Lammilla sijaitsevasta Evon Metsäkoulusta metsäteknikoksi. Ensimmäiset työmaat löytyivät Etelä-Suomesta, jossa lumi teki suuria tuhoja metsille 1958–1959 talvella. – Työskentelin Työehtoseuran palveluksessa ja lopulta Lumituhokomitean alaisuudessa, joka selvitti tuhoja ja mahdollisuuksia antaa verohelpotuksia metsäomistajille. Pääsin lopulta Serlachiukselle töihin Keuruulle, jossa toimin 1970-luvulle saakka, kunnes yhtiön metsäosasto lopetettiin. Serlachiukselta Lehto siirtyi Puulaaki Oy:n palvelukseen korjuuesimieheksi ja vielä kerran takaisin Serlachiukselle, josta hän jäi eläkkeelle 1988. Syntymäpäiväsankari seuraa metsäalaa tänäkin päivänä ammattimiehen silmin. – Suomessa metsä kasvaa vuodessa 20 miljoonaa kuutiota enemmän kuin sitä hakataan. Joutomaita pitäisi valjastaa myös kiireesti metsänistutukselle. Tosin puiden istutuksessa on vielä paljon tehostamisen varaa, Lehto pohtii. Ahkera saunoja ja ruoanlaittaja Eläkepäiviään mies viettää kotonaan pienen hyötyliikunnan ja omakotitalossa tehtävien askareiden parissa. Sauna lämpiää useamman kerran viikossa. Lehto on myös ahkera uimahallissa kävijä; käyntikertoja viikossa kertyy kahdesta kolmeen. Lehto viihtyy myös keittiössä ruoanlaiton parissa. Paras tunnustus tuli aikoinaan hänen edesmenneeltä Ritva -vaimolta, joka oli keittiöalan ammattilainen. – Vanhemman siskon reseptiä noudattaen tein pannukakun. Vaimoni sanoi, että tästä eteenpäin saan tehdäkin sen sitten aina, Lehto nauraa. Myös palvilihalla ja sika-naudalla höystetty hernekeitto kuuluu miehen bravuuriruokiin keittiössä. Isoja syntymäpäiväjuhlia Lehto ei jaksa järjestää, mutta perhepiirissä mies aikoo viettää pienimuotoiset kutsut. Syntynyt: 14.7.1929 Kuhmalahdella, nykyinen Kangasala. Ammatti: eläkeläinen (eläkkeelle 1988), toiminut metsäteknikkona muun muassa Serlachiuksella ja Puulaaki Oy:llä. Sotilasarvo: kersantti. Harrastukset: hyötyliikunta, kevyet sauvakävelylenkit, penkkiurheilu.