Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kesäkalaan kulinaarisen hauen jäljille

Vihertäväkylkinen hauki on ahvenen ohella Suomen yleisin kala, jota tavataan kaikenlaisissa vesissä. Suureksi kasvava petokala viihtyy sekä kirkkaiden järvien selkävesillä että rehevien reittivesien haukikaislikoissa ja vuolteilla. Hauki nappaa vieheeseen myös tummavetisten metsäjärvien rantavesistä. Haukikannat ovat yleisesti hyvällä mallilla. Säännöstely ja keväinen vedenkorkeuden vaihtelu rassaa kuitenkin kantoja monin paikoin, koska kutuluhdat jäävät keväisin kuiville. Myös rantojen rakentaminen ja muu maan käsittely hauen kutu- ja poikasalueilla heikentävät jälkeläistuotantoa. Vahva järvien valtias Hauki syö kaikkia kaloja, myös oman lajinsa pienempiä edustajia. Lähtönopeus on omaa luokkaansa hauen syöksyessä saaliskalan kimppuun neulanterävine hampaineen. Hauen yleisyys ja runsaslukuisuus monissa vesissä yhdistettynä pitkään kalastussesonkiin tarkoittavat hyvää saalisvarmuutta. Avovesiaikaan hauen voi käytännössä tavoittaa milloin tahansa. Lyhyt kutuaika jäiden lähdön aikaan on hetki, jolloin hauki ei syö, mutta pian se alkaa jo tankata kiivaasti kalaravintoa. Hauen hurja taistelijan luonne ja mahdollisuus tavoittaa todella iso kala tekevät siitä halutun kohteen vapaa-ajankalastajille. Kalastusmatkailun kannalta hauki onkin selvästi merkittävin saaliskala, joka houkuttelee vuosittain Suomeen tuhansia kalastajia ulkomailta. Monen kalastajan ennätyskala on juuri hauki. Alkukesä on hyvää aikaa heittokalastajalle, sillä tuolloin hauen tavoittaa matalasta vedestä kutulahtien tuntumasta, niemennokista ja kivikkorannoilta. Vesien lämmetessä iso hauki suuntaa viileämpiin vesikerroksiin, josta se käy välillä ruokailemassa pintavesissä esimerkiksi muikkuparvissa. Kesällä iso hauki voi pintautua mihin aikaan tahansa keskellä kirkasta päivääkin, jolloin vetouistelija saa sydämentykytyksiä, kun siimaa viedään. Kirkas tyyni ja seisova keli tekee hauen kuitenkin usein flegmaattiseksi. Monet kalastajat kokevat tärkeäksi erityisesti isojen haukien vapauttamisen takaisin järveen. Kalastajan tulee opetella oikeaoppiset otteet ja käsitellä kalaa huolella, jotta sen voi vapauttaa takaisin hyväkuntoisena. Muutenkin kalastuksessa tulee pitää järki päässä ja ottaa saaliista vain sen verran kuin aikoo käyttää ruoaksi. Missään tapauksessa isojen haukien paikka ei ole kompostissa tai rantapusikossa, sillä ne ovat osa arvokkaita luonnonvarojamme; ei yksin urheilukalastuksen ja kalastusmatkailun houkuttimena, vaan myös vesistön särkikalaston harventajana ja hauen poikastuotannon turvaajana. Aamu on hyvää kalastusaikaa Aurinkoisina päivinä vesille kannattaa suunnata aikaisin aamulla. Pilvisinä päivinä ja sadekuurojen lomassa hauen saa helpommin nappaamaan myös keskellä päivää. Ei auringonpaistekaan haitaksi ole, varsinkin jos pinta on rikki eli tuuli käy sopivasti. Monet suurimmista saalishauista ovat iskeneet uistimeen pintavesistä kesäillan hämärtyessä. Hauki kelpuuttaa kaikenkokoisia ja -näköisiä vieheitä. Iso hauki voi tarttua yhtä hyvin pieneen lippaan kuin jättijigiin tai -vaappuun. Jos tavoitteena on suurhauki, siiman päähän kannattaa virittää kookas viehe. Pehmovieheet ovat olleet suosittuja viime vuosina. Lusikkauistimet, jerkit ja täkyraksit ovat myös hyviä haukikoneita. Kesän edetessä ja alkusyksyllä vieheiden uittaminen syvemmällä pohjan tuntumassa tai välivedessä parantaa tärppimahdollisuutta. Uskomukset romukoppaan Hauki on ollut aina merkittävä ruokakala, jonka kulinaariset ominaisuudet ovat korkeatasoiset. Viime vuosikymmeninä hauki on ollut Suomessa aliarvostettu. Tämä saattaa osittain johtua hauen yleisyydestä ja toisaalta pinttyneistä laajalle levinneistä uskomuksista, jollaisten alkuperä on usein hämärän peitossa. Harvinaisia eksoottisia herkkuja yliarvostetaan, eikä aina ymmärretä oman luontomme tarjoamia aarteita. Joskus tarvitaan ulkomaalainen osoittamaan, miten arvokkaita antimia vesistömme ja metsämme tarjoavat. Euroopassa hauen arvostus on korkealla; ravintolan haukiannoksista ja myymälän tiskin fileistä maksetaan lähes tähtitieteellisiä summia. Onneksi hauen arvostus ruokakalana on pikkuhiljaa palautumassa arvoiselleen tasolle myös meillä. Monet huippukokit ovat tuoneet viime aikoina ylistävästi esille hauen huippuominaisuudet keittiössä − eikä yhtään suotta. Haukiruoissa aromit ovat kohdallaan Kesämökkiläinen voi loihtia lähihauesta monenlaisia herkkuja. Toisin kuin monet luulevat, maku vain paranee hauen koon kasvaessa. Keskiajalla uskottiin maapallon olleen litteä. Nykyään vastaavan kaltainen laajalle levinnyt luulo on, että kookas hauki maistuu puulle. Sen tietävät erityisesti ne, jotka eivät ole ikinä syöneet isoa haukea. Kookkaan hauen liha on karkeasyistä, ja sen ominaisuudet ruoanvalmistuksessa paranevat, kun sitä hieman raakakypsyttää päivän pari jääkaapissa. Puuhiilillä grillattu hauki, paistettu haukifile, haukikeitto ja haukipihvit sopivilla mausteilla ja tykötarpeilla täydennettyinä ovat erinomaisia kesän herkkuruokia. Jos kotoa tai mökiltä löytyvät kylmäsavustusvehkeet, kannattaa kokeilla haukifileiden kylmäsavustusta. Ennen kylmäsavustusta fileet kannattaa pakastaa lapamatoriskin takia. Parin kolmen päivän savustus loihtii esille uskomattoman makuelämyksen.