Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Timo Hannusella on takana lukemattomia kiviin piirtyneitä matkoja – uusia teoksia syntyy taas ensi vuonna

Timo Hannusen pihamaalla on kymmeniä tonneja erikokoisia kiven kappaleita. 13.6. 50 vuotta täyttävä kuvanveistäjä on jo parikymmentä vuotta tehnyt kivestä taidetta kotonaan Riihossa Haapamäellä. Materiaalia tuodaan pihaan täysperävaunurekalla, eikä ihan millä tahansa kalustolla kiviä liikutellakaan. – Hyppelen säännöllisin väliajoin louhoksilla etsimässä aihioita, jotka herättävät jonkun tunteen. Korpilahden musta graniitti on erityisen hyvä materiaali, hän sanoo. Taidetta Hannunen tekeekin tunne edellä. – Se on ympäristöstä tehdyn havainnon ja sen hetkisen tunteen sekoitus, minkä pohjalta alan työskennellä. Kivilohkareet ovat kaikki erilaisia, joten jo käsillä oleva materiaali ohjaa sitä, minkälaista muotoa lähden hakemaan, hän sanoo. Aina kivi ei tottele kesyttäjäänsä, vaan paloja lohkeilee vääristä paikoista. – Se tunne on tuttu, että nyt meni pieleen. Juuri siksi teokset joskus odottavat vuodenkin, ennen kuin jatkan niitä, hän sanoo. Materiaali sen sijaan kouluttaa jatkuvasti työstäjäänsä. Hannusen mukaan kiveä käyttävien kuvanveistäjien vähäinen määrä Suomessa osoittaa, että kaikille näin kova työ ei sovi. Teosten koon ja homman pölyisyyden vuoksi työ tehdään ulkona. – Tässä seistään paljon samassa asennossa kurjissakin keleissä ja käytetään täriseviä työkaluja, hän sanoo. Teos on matka Veistoksen valmistuminen on monenlaisten työvaihteiden ja joskus jopa vuosien työn takana. – Matkanteko on tärkeää. Olen aika tunteeton juuri valmistunutta teosta kohtaan. Tarvitsen muutaman päivän, jotta voin katsoa teosta vähän vieraammilla silmillä, Hannunen sanoo. Viime aikoina aikaa veistoksille ei juuri ole ollut, koska työ Serlachius-museon näyttelymestarina vie aikaa. Hannunen on ollut aiemminkin museossa eripituisia pätkiä, nyt työpätkä on yli vuoden mittainen. Työ vie aikaa taiteelta, mutta työyhteisö ja monipuolinen työnkuva taiteen parissa antavat toisaalta hyvää vastapainoa kuvanveistolle. – Melko yksin saa täällä kotona veistellä, Hannunen sanoo. Hannusen työpajalla on monenlaisia työkaluja, kuten esimerkiksi timanttimoottorisaha ja timanttiputkipora. Hannusen mielestä työvaiheista mukavin onkin se, missä kivestä lohkotaan isoja paloja, ja teoksen muoto alkaa hahmottua. Kun työ luistaa, kiven työstäminen vie mennessään, eikä nälkää tai väsymystä huomaa. – Silloin hukun työhön ja tekeminen on hienoa. Vaimoni Anita tulee herättelemään, että pitäisi varmaan nukkua ja syödä välillä. Vastakohtana on sitten vesitimanttihiontaa joulukuussa räntä- ja lumisateessa, hän sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Joskus työ ei meinaa edetä. Yksi esimerkki tällaisesta työstä on Evä (kuudes aalto) -niminen teos, joka kuuluu nyt Serlachius-museon kokoelmiin. – Kivi tuli vuonna 2015. Teoksen eteneminen tyssäsi pitkäksi aikaa, kunnes jokin loksahti paikalleen. Nimi viittaa kuudenteen sukupuuttoaaltoon. Nyt teos on yksi suosikeistani, hän sanoo. Ehkä tunnetuimpia Hannulan töitä ovat Veikko Sinisalon ja Juice Leskisen hautaveistokset Tampereella Kalevankankaan hautausmaalla. – Muistomerkkien tekeminen oli todellinen kunniatehtävä, juuri sellaista varten täällä ollaan, Hannunen sanoo. Monenkirjavia tipuja Muutakin kuin kuvanveistoa ja taidetta mahtuu elämään. Perheellä on pihamaalla hevonen ja poni. Mielenkiinnolla seurataan myös kanakopin elämää. Viime vuonna Serlachius-museossa oli esillä belgialaisen taiteilijan Koen Vanmechelenin näyttely, jossa oli mukana hänen risteyttämiään kanoja. Hannusten kanakopissa vipeltää nyt yksi tällainen kana ja tipujakin. –Vanmechelen on risteyttänyt kanoja joka puolelta maailmaa. On jännittävää nähdä, minkälaisia tipuista kasvaa. Niillä on geenejä niin monennäköisiltä kanoilta, että lopputulos voi olla mitä vain, Timo Hannunen sanoo. Myös Timo Hannusen puoliso Anita on taiteilija, joka maalaa kotona ja on myös töissä Serlachius-museolla. – Mikä onni, että voimme asua täällä näin korvessa ja työskennellä noin lähellä taidemuseossa, joka herättää kiinnostusta maailmanlaajuisesti, hän sanoo. 50 ikävuoden täyttymiselle ei Timo Hannunen ole ehtinyt paljon ajatuksia uhrata. – Sieltä se 50v vain tuli huomaamatta. Tuskin toista 50 vuotta tulee enää täyteen, hän sanoo. Tälle kesälle oli alun perin suunnitteilla 50-vuotisnäyttely Jyväskylään, mutta se piti siirtää vuoden päähän, koska työt museolla pitävät nyt kiireisenä. – Nälkä kasvaa tauon aikana. Ensi vuonna pääsen taas tekemään veistoksia. Tulossa on ulkoilmanäyttely, paljon isoja teoksia, Hannunen sanoo. Suuria juhlia Hannunen ei syntymäpäiviensä kunniaksi järjestä, mutta vieraat ovat tervetulleita. – Tanssivia karhuja en lupaa, mutta kahvinkeitin toimii kyllä, jos joku tulee käymään, Hannunen sanoo. Onkin aika iloita kaikkein tärkeimmistä asioista. – Se on mahtavaa, että kaikki kolme lasta ovat kotona syntymäpäivänäni. Ja ystävät, ne ovat tärkeitä, Hannunen sanoo.