Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Salon hirvipatsaalla on sarveton veli Keuruulla

Salon Sibeliuspuistossa on hirvipatsas, jota ei ihan helposti edes huomaa. Puistoa hallitsee itsenäisyyden muistomerkki, mutta miten puiston reunamille on päätynyt lymyilemään hirvi? Ja miksi sillä on sarveton veli Keuruun kirjaston pihalla? Molempien hirviveistosten takana on salolaisen Sulo Rissasen viimeinen tahto. Rissanen oli laatinut testamentin, jossa hän määräsi, että hänen Mököistenmäessä sijainnut asunto-osakkeensa menee perinnöksi Salon ja Keuruun kaupungeille. Kolmen huoneen ja keittiön asunto oli tuolloin 300 000 markan arvoinen. Sillä rahalla Rissanen halusi pystytettäväksi kaksi hirviveistosta, joista toinen tulisi Salon Sibeliuspuistoon ja toinen Keuruulle kirjaston läheisyyteen. Salolainen Reijo Lindqvist toimi Salon kaupunginjohtajana vuonna 1995, kun Salo sai hirvipatsaansa. Hän muistaa tapauksen vielä hyvin. – Lahjoitus päätettiin ottaa vastaan ja sijoittaa patsas Sibeliuspuiston kulmaan, mutta kuitenkin siten, ettei se ole puiston pääasiallinen kohde. Onhan tällainen lahjoitus harvinainen, Lindqvist toteaa. Rissanen oli syntyisin Keuruulta Sulo Rissanen oli tavallinen kuntalainen, joka halusi jättää itselleen tärkeisiin kaupunkeihin jotakin kaunista ja pysyvää. Rissanen oli syntyisin Keuruulta, ja siksi hän halusi toisen patsaan Keuruulle. Keuruulta elämä kuljetti miehen Amerikkaan ja lopulta Saloon, missä hän ehti asua lähes 20 vuotta. Salossa Rissanen halusi patsaan nimenomaan Sibeliuspuistoon siksi, että puisto oli näkynyt hänen kotinsa ikkunasta ja hän oli ihastunut tuohon maisemaan. Rissanen oli laatinut testamenttinsa vuonna 1989. Hän oli harkinnut testamentin tekoa kolmisen vuotta ennen kuin saattoi sen virallisesti paperille ja julkisuuteen. Koko ajan hänelle oli kuitenkin ollut selvää, että hän haluaisi tehdä taidelahjoituksen. Testamentti oli tavallaan saadun lahjan edelleen kierrättämistä. Rissanen oli itse saanut asuntonsa testamenttilahjoituksena eräältä amerikansuomalaiselta ystävältään. Hän laittoi hyvän kiertämään. Rissanen kuoli neljä vuotta testamenttinsa tekemisen jälkeen. Mutta miksi ihmeessä juuri hirvi? Salon Sibeliuspuiston paikalla on ollut entisaikaan Eläintori, joten tuohon paikkaan luontevampi eläin olisi voinut olla vaikka lehmä tai hevonen. Mutta Rissanen halusi hirven. –  Hän piti luonnosta, ja nimenomaan hirven komeus oli hänestä kiinnostavaa, Reijo Lindqvist muistelee.