Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Suomen ratainvestointeihin minimirahoituksella optimaaliset hyödyt

Tutkiessani Suomessa eri tahoilta esille nostettuja ratavisioita, joita on todella paljon näyttävästi medioissa olevien lisäksi, huomasin yllätyksekseni Keski-Suomen Liikennejärjestelmäryhmän työpajan 8.3.2016 nostaneen esille myös Haapamäki-Multia-Saarijärvi -radan strategisen liikenneverkkoselvityksen maakunnallisten ydinkysymysten joukossa. Pidin tätä mielenkiintoisena löytönä. Kartalle rata oli edellä mainitussa ryhmätyössä visioitu hieman eri paikoille kuin olivat jo maastoon tehdyt linjaukset 1930-luvun lopulla. Muita vastaavia työryhmän nostoja olivat visiot radoista Jämsästä Hämeenlinnaan tai Lahteen ja Muuramesta Heinolaan. Samassa yhteydessä myös rata Haapamäeltä Porin suuntaan oli merkitty uudelleen rakennettavaksi. Yllättävästi olen havainnut tämän radan kokonaisuudessaan Poriin saakka yhä kuuluvan Destian ylläpidon pariin, vaikka liikennöimättömiltä osuuksilta ei tätä nyt havaitsekaan. Samoin itse äskettäin huomasin Porin ratapihalta Haapamäen radan lähtevän uusilla raskailla kiskoilla varustettuna tännepäin. Kun Porin rata palautetaan logistiikan kovaan käyttöön, ja jos Haapamäki-Saarijärvi -rata rakennettaisiin, kuten oli 1930-luvulla päätetty, muodostuisi Keurusseudulle Haapamäestä keskelle Suomea viiden valtakunnallisen radan risteysasema. Tällainen on maassamme nyt vain Seinäjoki. Jos raiteiden logistinen merkitys kasvaa, tutkijoiden nyt kertoessa sen kaksinkertaistumisen tarpeesta lähiaikoina, olisi meillä teollisuudelle ja eri elinkeinoille tarjolla todella ainutkertaisia mahdollisuuksia. Samalla saavutettavuutemme parantuisi merkittävästi. Jos Suomessa päättäjien parissa kyettäisiin aidosti näkemään tulevaisuuden valtakunnalliset kuljetustarpeet ja kustannustehokkaat ratkaisut niihin siten, että minimaalisella rahalla saataisiin optimaaliset hyödyt, olisivat kaikki ratamme varsin vahvoilla. Urautunut ja totuttu vaihtoehtoja karttava ajattelu eri tason poliitikkojen parissa on kuitenkin vielä varsin kova este voitettavaksi. Keski-Suomen rata, Ylivieska-Iisalmi -radalta Haapajärveltä Saarijärvelle, ja josta uutta rataa pitkin Haapamäelle, voisi nousta maamme logistiikan pääratojen joukkoon, sillä se myös muodostuisi osuudeltaan Pohjanmaan radan itäiseksi raidepariksi ja Savon radan läntiseksi raidepariksi. Aikanaan tätä valtakunnallisesti keskeistä roolia Rautatiehallitus radalle halusikin idealla viivasuorasta radasta Haapamäki-Ylivieska. (Suora yhteys pienellä Tampereen koukkauksella Helsingistä Ouluun). Mutta poliitikkojen aikaansaannoksena rata alkoi kiemurrella ja pääteasematkin vaihtuivat. Tuloksena oli "mieron tie", mikä olisi jo lakkautettukin, elleivät toimeni reilut kymmenen vuotta sitten olisi tuottaneet tulosta. Nyt radalla on tunnetusti muun muassa Äänekosken tehtaiden kuljetuksia. Olennaisimpana toki ilman muuta pidän ensi vaiheessa nykyisten ratojemme sähköistämistä, mitä VR pitää edellytyksenä niiden käytön lisäämiselle. Näin voitaisiin ilman monien miljardien uusrakentamisia poistaa monet raideliikenteen pullonkaulat. Koska Suomen rataverkon kotimainen raskas tavaraliikenne suuntautuu nyt pääosin Porin ja Rauman satamiin ja satamista, pois lukien Venäjän Kostamuksen rautapellettikuljetukset Kokkolaan sekä itäisen Suomen ja Venäjän transitokuljetukset Kotkaan ja Haminaan, tarjoaisi Haapamäki-Parkano-Pori -rata osana poikittaisrataa edullisimman ratkaisun eteläisen Suomen ratoja nyt ruuhkauttaviin raskaisiin kuljetuksiin. Valtiollekin veroa maksavana haluan investointeihin kokonaisvastuullisuutta, jotta minimirahoituksella saadaan optimaaliset hyödyt. Lauri Oinonen