Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Lautakunta: Ei pysyvää korotusta, vaan kertalisä Keuruun museosäätiön määrärahaan kaupungilta vuonna 2020 ja työryhmä selvittämään sen jälkeistä palvelutuotantoa

Keuruun museosäätiön määrärahaan 26 000 euron kertakorotus kaupungin vuoden 2020 talousarvioon ja työryhmä selvittämään museopalvelujen tuottamista sen jälkeisessä tulevaisuudessa, päätti Keuruun vapaa-ajanlautakunta esittää kaupungin talousarvion laatijoille ja vastauksenaan määrärahan korotusta pyytäneelle säätiölle. Lautakunnan päätös täyttää säätiön toiveen vain osittain, sillä pyyntö kuului, että kaupungin kulttuuritoimen kustannuspaikalle kirjattua 53 300 euron määrärahaa Keuruun museosäätiölle korotettaisiin vuoden 2020 alusta 30 000 eurolla. Museosäätiö esitti määrärahan korotusta, koska sen Keuruun seurakunnalta ostopalvelusopimuksella saama rahoitus laskee vuosina 15 000 eurosta 10 000 euroon vuosina 2020 – 2024, eivätkä säätiön määrärahat riitä supistuksen jälkeen kattamaan kuluja. Anomansa 30 000 vuosittaiseuron korotuksen turvin museosäätiö katsoi voitavan kattaa lähinnä museotoiminnan kiinteitä kuluja, mutta käyttömenojen kohdalta tilanne ei silläkään merkittävästi paranisi. Kaupungin ja seurakunnan rahoituksen lisäksi Keuruun museosäätiö saa tänä vuonna vuosittaista valtionavustusta museoammatillisen Keuruun museon ylläpitoon henkilötyövuosien mukaan hieman vajaat 50 000 euroa. Valtionavustus edellyttää museon toiminnalta tarkoin määritettyjen ehtojen täyttymistä. Vapaa-ajanlautakunta perustelee esitystään määrärahan korottamisesta vain kertaluontoisesti muun muassa sillä, että korotettu kaupungin tuki säätiölle olisi varsin mittava lautakunnan ja kaupungin kulttuuritoimen talousarvioon suhteutettuna. Säätiön esittämä 30 000 euron lisämääräraha korottaisi kaupungin ja museosäätiön yhteistyösopimuksen mukaisen kokonaiskorvauksen kaupungilta säätiölle yli 90 00 euron, joka haukkaisi yli 40 prosenttia kaupungin koko kulttuuritoimen nykyisestä talousarviosta. Mittavaan tukeen viitaten lautakunta onkin sitä mieltä, että koko museopalvelun, kulttuuriperinnön ja kuvataiteen palvelutuotantoketju tulisi ottaa yhteistyösopimuksen pohjalta perusteelliseen tarkasteluun. Tarkastelussa tulisi lautakunnan mukaan selkeyttää palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon myös kaupungin muiden hallintokuntien sekä järjestöjen, ja yksittäisten taiteilijoiden roolit. Näin perustellen vapaa-ajanlautakunta päätti esittää selvitystyöryhmän asettamista tarkastelemaan yhteistyösopimuksen tällä hetkellä sisältämiä palveluja sekä niiden tuottamista vuoden 2021 alusta lähtien. Lautakunta esittää työryhmään valittavaksi edustajat Keuruun museosäätiön hallituksesta, vapaa-ajanlautakunnasta, kaupunginhallituksesta, Keuruun seurakunnasta, Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksestä, Haapamäen yhteiskoulun perinneyhdistyksestä, Keurusselän Seurasta, Keuruun Taiteilijaseurasta sekä Keuruun kirjastosta. Lisäksi työryhmään kuuluisivat Keuruun museon johtaja sekä kaupungin vapaa-aikapäällikkö, vapaa-aikasihteeri ja talousjohtaja. Omaksi edustajakseen työryhmään vapaa-ajanlautakunta valitsi puheenjohtaja Henry Träffin ja hänen varaedustajakseen lautakunnan jäsen Hanna Nelimarkan.