Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Itsetutkiskelun paikka

Valmentaminen on ensisijaisesti ihmisten parissa kanssakäymistä. Hyvästä pelaajasta ei aina tule hyvää valmentajaa eikä hyvällä valmentajalla tarvitse aina olla urheilijataustaa, vaikka siitä etua tietyissä tilanteissa onkin. Viime marraskuussa uutisoitiin tamperelaisissa voimisteluseuroissa valmentaneen Titta Heikkilän valmennusmetodeista. Heikkilän tyyli valmentaa nuoria tyttöjä aiheutti hämmennystä ja kovaa arvostelua myös hänen kollegoissaan. Valmentamisen parissa kukaan ei toivoisi kuulevansa vähättelyä, arvostelua ulkonäöstä tai aggressiivista käytöstä. Saati kun kyse on pienistä lapsista. Heikkilän tapaus eteni Suomen Voimisteluliiton kurinpitovaliokunnan käsittelyyn. Kurinpitovaliokunta antoi Heikkilälle vapauttavan päätöksen toimitsijakiellosta, mikä ei kerro, onko Heikkilä mahdollisesti saanut jonkin astetta lievemmän rangaistuksen toiminnastaan. Sellaisia ovat huomautus tai varoitus, joita Voimisteluliitto ei voi julkistaa. Ainoastaan toimitsijakiellosta liitto voi antaa tiedon julkisesti. Pieniä lapsia ohjataan, vähän vanhempia opetetaan ja nuorten parissa vasta valmennetaan. Jos valmentajan pestiin tarttuu nostaakseen omaa habitustaan, kannattaa valmentajakandidaatin tarkastella hetken omaa minä-kuvaansa. Yleisellä tasolla kun valmennustyötä lähdetään tekemään liian varhain, liian kovilla metodeilla, valmista ei tule koskaan. Naisvoimistelu, joka lukeutuu niin kutsuttuihin esteettisiin lajeihin, on suosittu urheilumuoto nuorten tyttöjen keskuudessa. Yksi väärä sanavalinta tai epäasiallinen huomautus palautteen annossa voi tuhota lahjakkaan urheilijan uran jo lähtötelineissä. Niinpä rasvaprosenttien mainitsemisen sijaan voisi kiinnittää huomiota enemmän valmennettavien lajitaitoihin ja tekniikan hiomiseen etenkin, kun valmennetaan lapsia. Kun urheillaan kansallisella ja kansainvälisellä huipulla, voidaan vaatia urheilijalta ammattimaista tekemistä ja harjoittelua. Viisivuotiaan voimistelijatytön kansainvälistä uraa ei edistetä pätkän vertaa kaloritaulukoilla tai ruokavalioilla. Toivottavaa on, että epäasialliseen käytökseen sortuneet valmentajat kasvaisivat pestissään ja tutkisivat omia tavoitteitaan. Kaikista ei tule huippu-urheilijoita, mutta moni lapsi sekä nuori haluaisi jatkaa harrastustaan ja rakastamaansa lajia jossain muussa kuin urheilijan roolissa. Mitä teet silloin valmentajana?