Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Virpoen varpoen pääsiäisen aikaan – Keuruun Karjalaseura toivotti kaikki terveiksi ja tuoreiksi piirakkakahvien kera

– Kun Karjalassa lapset virpoivat, he kävivät palmusunnuntain aikaan tutuissa perheissä mummujen, pappojen, kummien ja tätien luona virpomassa. Vieraisiin taloihin ei menty. Jokaisella oli koristeltu vitsa. Virpomisloruja oli erilaisia, kuten ”Virpoi varpoi vitsa uus, niinkuin keväällä kukkiva kuus. Elämän onnea toivotan sulle, jos nöyrästi palkan maksat mulle” , kertoi Meeri Karhu karjalaisesta virpomisperinteestä. Usein virpoja toivotti virvottavalleen myös Jumalan siunausta, sillä alun perin virvonta on vanha, ortodoksinen palmusunnuntain perinne. Pajun oksat vertautuvat palmunoksiin, joita ihmiset levittivät Jerusalemiin pääsiäisen viettoon ratsastaneen Jeesuksen eteen. Virpominen toimi siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. Palkkaansa Karjalan lapset saivat odottaa viikon verran. – Pääsiäispäivänä mentiin jumalanpalveluksen jälkeen hakemaan palkkaa, se saattoi olla ”muna kanastais, voilusikka lehmästäis tai kakku taikinastais”, Karhu lorutteli. Suut makeaksi virpojille Nykyiseen virpomisperinteeseen on sekoittunut pohjanmaalaista trulliperinnettä, eikä Meeri Karhu halua sitäkään pahana pitää. – Eiväthän ne noidat tietysti oikein sovi siunauksen toivottamiseen, mutta jos pienet tytöt ja pojat haluavat semmoisiksi pukeutua, niin ei siinäkään mitään pahaa ole, sovitteli Karhu. Karjalaisissa virpojaisissa poikkesivat myös Lapin päiväkodin esikoululaiset. Heille esiteltiin sekä piirakoiden leipomista että virpomisperinnettä. Eskarilaisista ainakin Harald, Selma, Venla ja Alma kertoivat menevänsä palmusunnuntaina virpomaan. – Minä pukeudun kissaksi, suunnitteli Alma. Kaikki neljä aikoivat askarrella virpomisoksia ja virpoa esimerkiksi mummolassa ja naapurissa. – Virpomisesta saa palkkaa, karkkia. Siksi kannattaa virpoa, tuumivat Harald, Selma ja Venla. Piirakkakahvit ja virpo-oksat kaikille Karjalaisissa virpojaisissa kaikille kävijöille tarjottiin piirakkakahvit. Piirakoita leipomassa olivat muun muassa Riitta Vanhanen , Eila Pänkäläinen , Helena Hirvenlahti , Tuula Kouhia , Raili Kallinen ja Kyllikki Kolkkava . Yleensä tapahtumassa vierailee seitsemisenkymmentä henkeä ja virpovitsoissakin on aika tekeminen. Pian 90-vuotias Kirsti Kivimäki valmisti oksiin 300 kreppipaperikukkaa äitinsä, Hilma Pohjalaisen o.s. Tynkkysen neuvomalla mallilla. Askarreltavaa riitti joulusta asti. Kukkaa varten leikataan 20 sentin paperikaitale, ja sen toiseen reunaan pyöristettyjä kaaria kukan terälehdiksi. Kukan keskustaan leikataan esimerkiksi valkoisesta paperista hipsut ja vihreästä toiset hipsut kukan suojuslehdiksi. Kukka kierretään rullaksi, sidotaan kannasta metallilangalla, avataan kukkaseksi sekä kiinnitetään virpomisoksaan. – Opetin kukkien teon toisillekin, kun maanantaina teimme yhdessä oksia, kertoi muutenkin käsitöitä harrastava Kivimäki.