Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Kaupungin taloutta on pakko sopeuttaa

Viime ja tänä vuonna ovat kaupungin verotulot romahtaneet. Verokorttiuudistus vei vuoden 2019 verotuloja lähes 3 miljoonaa, tänä vuonna korona on tekemässä samaa. Vuoden 2020 osalta tilannetta helpottaa valtion tukipaketti, joka mahdollistaa sen, että tilinpäätöksestä ei tulisi kovin alijäämäinen. Myös henkilöstö on osallistunut kiitettävästi menojen supistuksiin. Muutamassa vuodessa on kertyneitä ylijäämiä syöty, ja huolimatta näistä tilapäisistä poikkeuksista, on kaupungille muodostunut myös pysyvää rakenteellista alijäämää eli menot ja tulot eivät ole tasapainossa. Kuinka suuri tuo rakenteellinen alijäämä on, sitä on vaikea arvioida, koska tämä ja viime vuosi ovat olleet niin poikkeuksellisia. Arvioin, että se on noin 1,5 miljoonaa vuodessa. Rakenteelliseen alijäämään on monia syitä. Kaupungin organisaatio on peräisin pääosin ajalta, jolloin Keuruulla oli noin 13 000 asukasta. Lisäksi väestörakenne on muuttunut jyrkästi, vanhusten osuus kasvaa, ja lasten määrä vähenee. Palvelumme ovat pääosin hyviä ja kattavia. ”Koko kaupungin rakennetta on tarkasteltava.” Keuruulla ei toki mene kovin huonosti, jos vertaa vastaaviin muihin Suomen kuntiin, mutta sopeutumistarve on välttämätön. Meille ennustetaan hienoista muuttovoittoa tulevina vuosina, mutta kun kuolleisuus on noin 150 ja syntyvyys 50 henkilöä vuodessa, pieni muuttovoitto ei kompensoi asukasmäärän vähenemistä. Työpaikkoja ja asuntoja Keuruulta löytyy kyllä kohtuullisesti. Kaupunginhallitus päätti sopeuttamisohjelman laatimisesta. Siinä on käytävä tarkasti läpi koko päätöksentekojärjestelmä ja organisaatio. Kaupungin kustannuksia on verrattava muiden vastaavien kuntien menoihin. Tämä vertailu on tehtävä palveluittain, jotta löydämme ne keinot, miten palveluita voidaan tuottaa tehokkaammin. Kun katsoo kuntakohtaisia menoja palveluittain, mahdollisuuksia menojen supistamiseen on. Suurin osa palveluista on lakisääteisiä, joten niitä ei lopeteta, mutta laatua ja tekotapaa voidaan muuttaa. Kaupungin on myös siirrettävä resursseja pienenevistä ikäluokista kasvaviin. Hyvinvointiyhteiskuntaa pyörittävää kuntaa ei saa kenenkään ahneudella musertaa, mutta menojen ja tulojen tasapainosta on huolehdittava ja velkaantumista vähennettävä. Vahva ja terve kuntatalous on kuntalaisen paras kaveri. Kirjoittaja on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.