Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Urheilu heräilee painajaisunestaan

Kilpa- ja tulosurheilun totaalisesti pysäyttäneen koronaviruspandemian rajoitteet ovat höllentymässä. Maanantai-iltana Suomen hallitus päätti, että 14.5. alkaen liikuntapaikat avautuvat kokoontumisrajoituksia noudattaen ja 1.6. alkaen urheilukilpailut ja -sarjat voivat käynnistyä erityisjärjestelyin. Koronaviruksesta johtuen moni urheilija pääsee nyt harjoittelemaan lajiharjoitteita ulos, joka antaa urheilijalle paremman käsityksen omasta tuloskunnostaan. Huippu-urheilukesä 2020 kuivui kokonaan, kun ensin peruutettiin Tokion olympialaiset ja sen jälkeen yleisurheilun EM-kisat. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä heitti mielenkiintoisen ajatuksen ilmoille, kun hän toivoi, että yleisurheilukentillä voitaisiin järjestää pieniä, yhden tai kahden lajin kisoja, jotka voitaisiin televisioida. Kun Keuruun Kisailijat joutui peruuttamaan Juhannuskisat, voisi muutaman yleisurheilulajin kilpailut toimia korvikkeena. Esimerkiksi seuran oman tähtiurheilijan Salla Sipposen ympärille kasattu Suomen naisten kiekonheittäjien kärkikaarti, johon lukeutuvat Sipposen lisäksi muun muassa Sanna Kämäräinen , Helena Leveelahti ja Vilma Paakkala , voisi kilpailla Keuruun keskusurheilukentällä paremmuudesta. Kutsukilpailuna tällaiset minikilpailut olisivat Juhannuskisoja helpompi järjestää, eivätkä toimitsijajärjestelytkään vaatisi niin raskasta organisaatiota taakseen. ”Minikilpailuilla olisi suuri merkitys myös urheilijoille.” Kokoontumisrajoituksia noudattaen yleisö voisi seurata kisoja katsomosta ja kentän laidoilta. Kotona karanteenissa oleville penkkiurheilijoille Suur-Keuruu voisi tarjota kisaseurantaa suorana livelähetyksenä kentän laidalta haastatteluineen. Kisoja voisi järjestää useitakin. Kisailijoiden yleisurheilujaostolla riittänee ideoita, mitä muita lajeja keskusurheilukentällä pystyttäisiin järjestämään. Minikilpailuilla olisi suuri merkitys myös urheilijoille. Talven pitkän harjoitusjakson jälkeen urheilijoiden pitää päästä ulosmittaamaan oma tuloskunto. Yhden kisan takia ei varmasti yksikään urheilija motivoidu, mutta yksi kilpailu kertoo isossa kuvassa, mitä on tehty oikein ja mitä pitää vielä kehittää. Urheilu-ura jatkuu vielä todennäköisesti koronapandemian jälkeenkin. Yhdestä asiasta voidaan silti olla varmoja; suomalaiset kaipaavat tulosurheilua. Koronapandemia on vieroittanut meidät urheilusta arkipäivän realismiin ja uutisiin koronatartunnoista, mutta suomalaisten urheiluhulluutta ei tauti kaada. Kirjoittaja on urheilutoimittaja.