Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kuusi vuosikymmentä Punaiselle ristille – Multialaisen Eila Laaksosen taival SPR:n vapaaehtoisena alkoi ensiapukurssilla 1958

Sortavalasta vähän yli kaksivuotiaana evakkoon joutunut Eila Laaksonen tuli Limingan ja Joroisten kautta Petäjävedelle, jossa varttui aikuiseksi. – Petäjävedellä menin ensi kertaa SPR:n ensiapukurssille. Olin urheilijatyttö. Aitajuoksuvalmentajani kannusti myös esiaputaitoja opettelemaan. Se sopi minulle, sillä olin ison lapsijoukon vanhimpana jo lapsesta tottunut huolehtimaan pienemmistä ja laastaroimaan toisiakin, kun haavereita sattui, muistelee Laaksonen. Palkitsevaa nuorisotyötä Eila Laaksonen on vuosikymmenten varrella toiminut monissa rooleissa Punaisen ristin vapaaehtoisena osaston hallituksesta, kadonneen etsintöihin ja verenluovutuksesta muurikkalettujen paistoon, mutta kaikkein läheisintä hänelle on ollut toiminta nuorten ohjaajana. Ryhmä oli voimissaan 1970 ja 1980-luvulla. – Nuorten leirit ovat jääneet mieleeni. Niillä oli paljon tapahtumia ja toimintaa, erityisesti ensiaputaitojen opettelua, mutta muutakin. Kopolan koululla pidetyllä leirillä oli mukana nuoria myös Saksasta. He halusivat tehdä konkreettista työtä multialaisten lasten hyväksi ja rakensivat leirin aikana vanhainkodin lähelle leikkipuiston, kertoo Laaksonen. Kepposet kuuluivat asiaan. Kun leiriläiset lähtivät patikkaretkelle Kulhanvuoreen, Laaksonen "nyrjäytti" jalkansa kävelemättömiin. – Paaritarvikkeita ei maastossa ollut mukana, joten leiriläiset rakensivat sellaisen vaatteista ja riu'uista ja kantoivat minua siellä louhikossa ja vielä illemmalla lipunlaskussakin. Kun sitten hyppäsin pystyyn ja tuumasin, että nyt jalkani parani, niin leiriläiset heittivät minut järveen. Leiriläisillä oli hauskaa, muistelee Laaksonen. Hänet ja toistakymmentä muuta SPR:n nuorisotoiminnan ohjaajaa palkittiin 1980-luvulla kymmenen päivän linja-autoreissulla Saksaan. – Siellä sattui ja tapahtui ja ensiaputaidot olivat tarpeen. Yksi retkeläinen mursi jalkansa, toinen joutui kolariin ja loukkasi rintansa. Odottelimme potilasta sairaalan pihanurmella. Oli vähällä ettemme myöhästyneet paluulautasta. Elektroniikkaostokset jäivät tekemättä, vaikka niihin oli varattu runsaasti aikaa, kertoo Laaksonen. Näyttelijänä näytöksessä Laaksoselle on jäänyt mieleen myös Keuruulla 1978 järjestetty iso ensiapuharjoitus Vanhan kirkon edustalla, joka samalla oli pelastusnäytös yleisölle. – Siinä demonstroitiin tilanne, jossa koulubussi ja rekka törmäsivät, kun rekka väisti puliukkoa. Sopivaa ukkoa ei rooliin löydetty, niin ilmoittauduin sitten siihen akaksi, kertoo Laaksonen. Näytteleminen hyvin onnistuikin, sillä jotkut yleisöstä eivät ymmärtäneet hänen vain esittävän juopunutta. – Näytös onnistui muutenkin hyvin ja meillä oli vielä päätteeksi ensiapuharjoitukset Nyyssänniemessä, muistaa Laaksonen. Ensiapukurssille mars! Eila Laaksonen on vuosien varrella muun muassa kahdesti elvyttänyt potilasta ja antanut ensiapua tapaturmissa. Kolaripaikoillekin hän on osunut muutaman kerran ja ollut auto-onnettomuudessa itsekin. – En neuvo, vaan käsken kaikkia käymään ensiapukurssit. Ensiaputaidot tulee jokaisen osata. Vaikka ei koskaan joutuisi auttamaan toisia, voi kuitenkin tulla tilanne, jossa pitää osata auttaa itseään, sanoo Laaksonen. Keuruulle päivystämään Vaikka Multialla ensiapuryhmän toiminta on pysähdyksissä, muuta toimintaa tässä vuodesta 1951 toimineessa SPR:n osastossa riittää. Esimerkiksi ystävätoiminta on vilkasta. Muutenkin vapaaehtoisia on käytännön tehtäviin ollut helppo löytää. Eila Laaksonen itse jatkaa toimimista Keuruun osaston ensiapuryhmässä. – Ensi viikonloppuna menen päivystämään keuruulaisten kanssa Keuruun markkinoille. Multialle suunnittelemme ensiapukurssia syksyksi kansalaisopiston piirinä. Syksyllä järjestetään taas Nälkäpäiväkeräys SPR:n katastrofirahaston hyväksi ja joulun aikaan pidetään perinteinen puurojuhla Kotirannassa, Laaksonen suunnittelee tulevaa toimintaa. Toiminut SPR:ssä vuodesta 1958 alkaen. Vuodesta 1963 aktiivisesti Multian osastossa, muun muassa nuorisotoiminnassa, ensiapuryhmässä ja ystävätoiminnassa. Syntynyt Sortavalassa 1942. Asuu Multialla. Perhe: kaksi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta. Työura: Lääketyöntekijä muun muassa Multian apteekissa, eläkkeellä vuodesta 2007. Harrastukset: liikunta ja puutarhanhoito sekä matkailu Etelä-Afrikassa.