Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Maaseutupäälliköillä kapulan vaihto

Maaseutupäällikkö, agrologi Eero Laskujärvi on tullut Keuruun kaupungin maaseutuhallinnon palvelukseen 1984. Aluksi hän toimi maataloussihteerinä. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa jokaista kuntaa hoitamaan maaseutuhallintoa alueellaan. Vuoden 2013 alusta kunnat velvoitettiin muodostamaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueita joilla on vähintään 800 maatilaa ja vähintään viisi työntekijää. Tuolloin Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat päättivät muodostaa yhteistoiminta-alueen. – Keuruu on tämän yhteistoiminta-alueen isäntäkunta, ja hallintoyksikössämme käsittelemme maatiloja koskevia viranomaistehtäviä, jotka liittyvät EU:n ja kansallisiin maataloustukiin, tukioikeusrekisteriin, eläintenpitäjärekisteriin riistavahinkoihin ja hukkakauralakiin, maatalouden luopumistukeen, maatilojen investointirahoitukseen ja maaseudun kehittämiseen. Suurin osa yhteistoiminta-alueen tiloista on pieniä 10-30 hehtaarin kasvin- tai viljanviljelytiloja, Laskujärvi sanoo. Niiden 35 vuoden aikana, jolloin Laskujärvi on ollut virassa, maatalouselinkeino on muuttunut monilta osin. Maatilojen lukumäärä on laskenut voimakkaasti, ja EU on tuonut tukuittain pykäliä maatalouden harjoittajien arkeen. Tällä hetkellä yhteistoiminta-alueella on 1 027 tilaa. – Vaikka maatilojen määrä vähenee, maataloustoimistoa tarvitaan. Kun tulin tähän työhön, Keuruulla oli maitotiloja yli 200, enää on kymmenkunta. Kana- ja sikatiloja Keuruulla ei ole enää yhtään. Toki yhteistoiminta-alueella niitä on. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa on isoja kanatiloja, joilla tuotetaan broileria ja munia. Maaseututoimisto toimii asiakaslähtöisesti, siksi jokaisessa kunnassa on palvelupiste. – Meillä käsitellään viljelijöiden maataloustukihakemuksia, tukioikeuksien siirtoja ja eläinten pitäjien ja eläintenpitopaikkojen rekisteröintejä. Koko yhteistoiminta-alueella maksettujen maataloustukien määrä viime vuonna oli yli 28,2 miljoonaa euroa. – Olemme myös avuksi, jos maaseudun yrittäjät tai yritykset tarvitsevat apua toimintansa kehittämisessä tai suunnittelussa. Etsimme uusia kehitettäviä kohteita alueellamme. Tehtävämme on toimia maatilayrittäjien ja hallinnon välillä ja auttaa tiloja. Pohtiessaan hallinnon merkitystä maatilojen arjessa Laskujärvi haluaa kääntää ajatusta byrokratiasta konkretiaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Helposti tulee se ajatus, että hallinto on itsetarkoitus, ja asiakkaan näkökulma unohtuu. Tilakohtaisissa valvontatilanteissa tarkastetaan onko tukiehtoja noudatettu. Tukiehtoihin vaikuttavat useat lait ja asetukset, ja siksi ehdoista tulee hyvin monimutkaisia ja pitkiä. Yksittäiseen tukeen vaikuttavat täydentävien ehtojen kautta monet asetukset, joita tuenhakija ei ole välttämättä osannut huomioida. – Valvontatilanteissa sanktioimisen sijasta pitäisikin asioita katsoa siitä näkökulmasta miten tuenhakijan tulisi toimia, että tukiehdot tulevat täytetyksi ja tuenhakijalle annettaisiin mahdollisuus korjata tilanne. Laskujärven uran aikana on tapahtunut useita merkittäviä muutoksia, joista viimeisin on yhteistoiminta-alueiden muodostaminen 2013. Kaksi sitä edeltävää suurta muutosta olivat liittyminen EU:hun 1995 ja markan muuttuminen euroksi, ensin tilivaluutaksi 1999 ja sittemmin käteisvaluutaksi 2002. –Yhdessä yössä maatilojen varastoarvo muuttui, ja muutos heijastui myös tänne hallinnon puolelle. Siirtymävaiheessa yksi euro oli kuusi markkaa, mutta vähitellen alettiin mieltää, että euro ja markka olivatkin saman arvoiset. Rahan arvosta viisi kuudesosaa tavallaan katosi jonnekin, ja se kävi asiakkaan kukkarolle. Vielä 1980-luvulla maaseutuyrittäminen oli pienimuotoista ja hallintoa hoidettiin käsin. Nyt on siirrytty sähköiseen asiointiin. –Vaikka viljelijät ovat olleet edelläkävijöitä siinä, aina tulee tilanteita, joissa ei ole mahdollisuutta toimia verkossa. Kaikille asiakkaille, emme voi sanoa, että ”kaiva tieto netistä”. Paikallista palvelua tarvitaan edelleen. Laskujärvi on syntynyt 1955 maatilan pojaksi Pohjaslahdella ja arvelee, että kodin perintö on vaikuttanut uravalintaan. –Maatilan asiat kiinnostivat. Armeijan jälkeen lähdin Osaran maatalousoppilaitokseen. Käytyäni sen pääsin Mustialan maatalousopistoon, mistä valmistuin 1981 agrologiksi. Viimeinen virkapäivä Laskujärvellä on 30. syyskuuta. Hänellä on aikomus pysyä Keuruulla –Asun vaimoni Irman kanssa Pappilanniemessä ja tulen näkymään Keuruun katukuvassa. Harrastan sitä, mitä olen koko ikäni halunnut eli liikun luonnossa. Lintujen tarkkailu on tärkeä, samoin seurakunta. Myös askareet Pohjaslahden kotitilalla tulee viemään osan ajastani. Läksiäisiä Laskujärvi ei järjestä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lokakuun 1. päivä uutena maaseutupäällikkönä aloittaa agrologi (AMK) ja luonnontieteiden kandidaatti Marjukka Kautto . Hän on toiminut erinäisissä maatalousalan sekä maataloushallinnon tehtävissä 1980-luvun lopulta lähtien ja siirtyy virkaan Keulink Oy:n palveluksesta.