Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

EU kieltämässä kumirouhetta sisältävät tekonurmet – Keuruulla Tervan tekonurmen hoitotoimenpiteet kestävät vertailua

Liikuntapaikkoina käytettävät ja kumirouhetta sisältävät tekonurmet ollaan kieltämässä EU:ssa. Euroopan Unionin mukaan vulkaaninen ja pääasiallisesti kierrätetyistä autonrenkaista kumirouhe saattaa aiheuttaa ympäristön ja halleissa sisäilman saastumista. Sen epäillään olevan haitallista myös ihmisille. Suomessa löytyy noin 400 tekonurmea, joissa käytetään perinteisenä täyteaineena kumirouhetta. Yksi niistä on Keuruulla sijaitseva Tervan tekonurmi. Keuruun liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti on tietoinen aiheesta käytävästä keskustelusta. – Lähinnä on kyse kumirouheen leviämisestä luontoon ja rouheen mahdollisesti aiheuttamasta ja sisähallien ilmaan leviävistä PAH-yhdisteistä. Tekonurmien täyteaineena käytettävästä kumirouheesta kulkeutuu vähäisiä määriä normaali käytössä vaatteiden ja kenkien mukana luontoon. Erityisen suurta poistuma on silloin, kun tekonurmea aurataan. Aurauslumen mukana kumirouhetta leviää luontoon ja vesistöihin suuria määriä. Etenkin Etelä-Suomen tekonurmilla kumirouheesta on tullut ongelma, Virkalahti sanoo. Tervan tekonurmea ei Virkalahden mukaan aurata lainkaan, vaikka sitä takavuosina vaadittiin tehtäväksi keväisin, jotta kentälle päästäisiin aiemmin harjoittelemaan. Aurauksen poisjättäminen on säästänyt jalkapallokenttää niin, että se on säilynyt lähes alkuperäisessä kunnossa jo 12 vuoden ajan. – Jäinen ja muovinen nukka katkeaa aurauksen seurauksena, jolloin nukkamaton ja koko kentän käyttöikä vähenee. Tervan tekonurmella tehdään yksi sopimuksen mukainen huoltotoimenpide vuodessa, jolloin kumirouhetta lisätään, se puhdistetaan ja harjataan mattoon. Rouhetta lisätään vuositasolla noin 1 000–2 000 kiloa vuosittain. Huollon tekee huoltoyhtiö, mutta tarvittaessa pieniä lisäyksiä teemme itsekin, jatkaa Virkalahti. Kumirouheelle korvaavia täyteaineita Tervan tekonurmellakin on oma elinkaarensa, jonka päätyttyä Virkalahti joutuu pohtimaan, millaisissa olosuhteissa Tervassa tulevaisuudessa liikutaan. – Kumirouheen tilalle on kehitelty tätä nykyä erilaisia testattuja orgaanisia ja luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Uusilla tekonurmilla käytetään polymaitohaposta valmistettua täyteainetta, joka on biohajoavaa materiaalia. Se ei rasita luontoa, vesistöä, ihmisiä eikä eläimiä. Toinen materiaali tehdään puusta, joka sekin täyttää FIFAn ja Suomen Palloliiton täyteaineille asettaman vaatimukset. Uusilla tekonurmilla täyteaineita tarvitsee kenttien uusimisen jälkeen entistä vähemmän, sillä joustomateriaali korvataan osittain noin 20 millimetriä paksulla joustoalustalla. Uutta täyteainetta tarvitaan joustoalustan kanssa 25 prosenttia vähemmän. Tervan tekonurmella se tarkoittaisi 250–500 kiloa vähemmän vuodessa. Tutkimuksien mukaan uudet täyteaineet pitävät pallonvierinnän tasaisempana kuin kumirouhe. Myös pallon pomppu alustasta on 6,1 prosenttia matalampi kuin kumirouheisella pohjalla. – Tervan kentän nukkamatto joudutaan uusimaan muutamien vuosien päästä, jolloin nämä asiat tulevat ajankohtaisiksi. En usko, että tekonurmia tullaan kieltämään pitkään aikaan, mutta uusien täyteaineiden käyttö varmasti kasvaa lähivuosien aikana, Virkalahti uskoo. Suomen Palloliitto on yhdessä mukana Suomen ympäristökeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimushankkeessa, jossa selvitetään kumirouheen kulkeutumista luontoon ja siihen liittyviä mahdollisia ympäristöhaittoja.