Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Keuruun terveysasemalla tähtäimessä vuotuinen kaikkien kansalaisten terveyspäivä

Keuruun terveysasema yhteistyötahoineen järjesti keskiviikkona 6. marraskuuta yläkoulun auditoriossa ravitsemukseen, terveyteen ja hyvään elämään keskittyvän yleisötapahtuman. Messutyyppinen tilaisuus perustuu Keski-Suomen seututerveyskeskuksen terveyden ja hyvinvoinnin työryhmän pitkän aikavälin suunnitelmiin. Yksi kantava tekijä on vuonna 2017 aloitettu kansanterveydettä edistävä Meidän polku -hanke. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Se on 30 vuoden projekti, joka kestää vuoteen 2047. Tavoitteena on kohentaa ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden kautta. Jokainen voi haastaa itseään ja ystäviään liikkumaan, rentoutumaan ja nauttimaan luonnossa kulkemisesta, kertoo sairaanhoitaja-terveydenhoitaja Merja Pekkanen Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta. Esillä tapahtumassa olivat erityisesti diabeteksen ja muistisairauksien ennalta ehkäiseminen ja aivoterveys, joissa kaikissa liikunnalla ja ravitsemuksella on keskeinen osa. –Tavoitteemme on saada kuntalaiset liikkeelle, nimenomaan liikkumaan. Tutkimus on mennyt viime vuosina eteenpäin huimaa vauhtia, ja tiedämme aineenvaihdunnallisista sairauksista enemmän kuin koskaan tähän mennessä. Jos elämäntavat saa hallintaan, lääkitykselle ei välttämättä ole tarvetta, ja se antaa uutta toivoa. Terveyteen vaikuttavat monet tekijät, minkä vuoksi sitä on välillä vaikea määritellä yksiselitteisesti. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Terveyttä voidaan mitata monella mittarilla, kuten aistitoiminnoilla, liikuntakyvyllä ja jaksamisella. Voisi sanoa, että terveys on kykyä vastata elämän heittämiin haasteisiin ja huoliin. Se on toimintakykyä eri tilanteissa ja myös henkilökohtainen kokemus. Pysyväkään sairaus ei sulje pois terveyttä, seututerveyskeskuksen apulaisylilääkäri Mika Seppälä sanoo. Seppälä korostaa lähimmäisten osuutta, kun joku pyrkii ehkäisemään sairastumistaan diabetekseen, muistisairauksiin tai muihin aineenvaihdunnallisiin sairauksiin. –Perusasiat rakentavat pohjaa hyvälle arjelle. Tarvitaan virikkeitä, mielekästä tekemistä, unta, tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota, liikuntaa sekä henkisyyttä ja hengellisyyttä. Vaikka terveydenhuolto-organisaatio on olemassa potilasta varten, kaikessa ei tarvita sairaalaa eikä terveydenhuoltoa, vaan lähimmäisillä ja järjestötoiminnalla on suuri merkitys. Sairauksien ehkäisemisessä tarvitaan Seppälän mukaan yhteistyötä potilaan, hänen läheistensä, hoitohenkilökunnan ja järjestöjen kesken. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät kuitenkaan aina riitä, jos kyseessä on hoitoa vaativa diabetes. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Keuruulla työskentelee kolme hoitajaa kakkostyypin diabeetikkojen kanssa, ja neuvolassa palvellaan ykköstyypin diabeetikkoja. Tämä kertoo sekä taudin yleisyydestä että terveydenhuollon tavoitteesta tukea potilasta vaikeassa sairaudessa. Esittelypisteissä oli mahdollisuus tutustua muun muassa elvyttämiseen ja sydäniskurin käyttöön, vanhuspalvelujen ja muistihoitajien toimintaan ja mittauttaa erilaisia terveysmarkkereita, kuten verenpainetta, verensokeria ja kehonkoostumustaan. Toiminnastaan oli kertomassa myös paikallisia järjestöjä ja toimijoita, kuten Keski-Suomen Muistiyhdistys, Diabetesyhdistys ja Keuruun kaupungin liikuntatoimi. Edit. 8. marraskuuta 2019 klo 13.05 lisätty tieto henkisyydestä ja hengellisyydestä.