Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Koronaan liittyviä hätäilmoituksia 350 kappaletta vuorokaudessa – Koronakriisillä ei ole ollut vaikutusta 112-palvelutasoon

Koronakriisin aiheuttama suurin uhka hätäkeskustoiminnalle on hätäkeskuksen henkilöstön sairastuminen. Kriisillä ei ole tähän mennessä kuitenkaan ollut vaikutusta Hätäkeskuslaitoksen palvelukykyyn. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo, että Hätäkeskuslaitoksessa seurataan koronavirustilanteen kehittymistä reaaliaikaisesti. – Meille on tärkeää, että pystymme tuottamaan hätäkeskuspalvelut kaikissa olosuhteissa mahdollisimman hyvin. Turvallisuusviranomaisten toiminnan on kaikissa oloissa oltava tehokasta yhteiskunnan turvallisuuden ja henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämiseksi. Hätäkeskustoiminta vaikuttaa suoraan siihen, miten nopeasti hätään joutuneelle ihmiselle hälytetään apua. Jos hätäkeskustoiminta notkahtaa, samalla ihmisten mahdollisuus saada apua heikentyy. Vainion mukaan poikkeusoloilla ei ole tähän mennessä ollut vaikutusta Hätäkeskuslaitoksen toimintakykyyn. – Hätäilmoitukset käsitellään tänä päivänä verkottuneesti mistä hätäkeskuksesta tahansa ja kykenemme vastaamaan hyvin nykyisillä hätäilmoitusmäärillä. Lisäksi henkilöstötilanteemme on tällä hetkellä olosuhteisiin nähden hyvä. Olemme tehneet varautumissuunnitelmia pandemiatilanteiden varalle myös henkilöstömme osalta, hän korostaa. Suurin osa koronaan liittyvistä hätäilmoituksista ensihoidolle Hätäilmoitusten kokonaismäärä on tällä hetkellä hieman keskiarvoa pienempi. Laatupäällikkö Tommi Hopearuoho Hätäkeskuslaitokselta kertoo, että ilmoitusten määrä on alkanut laskea erityisesti maaliskuun 14. päivästä eteenpäin. – Vuositasolla käsittelemme Hätäkeskuslaitoksessa noin 7 700 hätäilmoitusta vuorokaudessa. Poikkeusolojen aikana vastaava luku on ollut 6 900. Välitetyistä tehtävistä suurin osa välitetään ensihoidolle. Hätäilmoituksissa tietyt arkipäivään liittyvät tehtävät, esimerkiksi kaatumiset, ovat vähentyneet. Vastaavasti esimerkiksi hengitysvaikeuksiin liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet. Koronaan liittyviä hätäilmoituksia on tullut tasaisesti noin 350 kpl vuorokaudessa. Suurin osa tehtävistä on ollut ensihoidon tehtäviä, mutta joukossa on myös tiedustelusoittoja. Hopearuoho arvioi, että poikkeusolot ovat madaltaneet ihmisten kynnystä soittaa erilaisiin palvelunumeroihin. – Yleisesti ottaen ihmisten käyttäytymisessä ei ole havaittavissa muutosta. Hätäkeskuspäivystäjät ovat kertoneet, että viranomaisille välitetyt tehtävät ovat siirtyneet enemmän koteihin ja monella hätäpuhelun soittajalla mielenterveys on ollut kovilla. Positiivisena asiana näyttäytyy se, että pysähtymisen myötä ihmiset ovat huolissaan lähimmäisistään. Erilaiset some-ilmiöt, kuten värikäs vaate ikkunalla hätätilanteen merkiksi, eivät ole näkyneet hätäpuheluissa. Ihmiset ovat melko hyvin omaksuneet, että hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, eikä tiedustelutarkoituksessa. – Kiireettömissä tilanteissa ohjaamme ihmisiä toimimaan oman alueensa terveysviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Lisäksi kannustamme ihmisiä käyttämään 112 Suomi -sovellusta, joka on kasvanut laajemmaksi turvallisuuden palvelukokonaisuudeksi. Sovelluksesta löytyy muun muassa useita päivystysnumeroita kiireettömään avuntarpeeseen. Koronakriisin aikana sovellukseen on lisätty yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa linkki Omaolo-oirearviointipalveluun, joka antaa neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja ohjaa oikean avun piiriin, Hopearuoho kertoo.