Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Vapulla on kirjava historia ja nykyisyys

Vappu-juhlan nimen juuret ulottuvat keskiajalle. Toukokuussa on juhlistettu pyhimys nunna Valburgia. Tämä 700-luvulla elänyt nainen matkasi Englannista lähetystyöntekijäksi Saksaan. Myöhemmin hän nousi vaikutusvaltaisen miesluostarin johtoon. Tässä asemassa Valburg olikin yksi kristillisen Euroopan merkittävimmistä naisista. Myöhemmin paavi Hadrianus II julisti Valburgin pyhimykseksi ja 800-luvun lopulla Valburgin luut siirrettiin Eichstättiin päivämäärällä 1. toukokuuta, josta tuli myös Valburgin muistopäivä. Germaaniset kansat taas viettivät kevään juhlaa toukokuun ensimmäisenä päivänä. Juhlalla turvattiin tuleva sato. Myöhemmin kristityt leimasivat juhlat noitakokouksiksi, joissa Valpurin yönä uskottiin noitien lentävän paholaisen juhliin. Pahoja olentoja peloteltiin pois torvilla ja kokkotulilla. Suomessa karjaa laskettiin Valpurin päivänä laitumelle ja esimerkiksi Pohjanmaalla lapset varmistivat karjaonnea juoksemalla lehmänkellot kaulassa. Rannikkoseudulla juhlittiin juhlatulien äärellä tanssien ja simaa juoden. Savu ja meteli karkottivat pahoja henkiä ja suojelivat laitumen karjaa petoeläimiltä. Ylioppilaiden juhlapäivänä vapun perinteet rantautuivat Suomeen Euroopasta ja Ruotsista. Siellä 1800-luvun aikana parempi väki alkoi pitää vappua kevään juhlana, jota vietettiin ravintoloissa ja ulkoilmakonserteissa. Hieman myöhemmin mukaan tulivat ylioppilaiden juhlatraditiot. Suomessa kevättä juhlittiin jo Turun Akatemian aikana ja juhla pysyi mukana, kun yliopisto siirtyi Helsinkiin. Ylioppilaiden virallisen kevään juhlinnan päivästä kilpailivat 1800-luvulla vapun päivä 1. toukokuuta ja 13. toukokuuta vietettävä Flooran päivä. Vähitellen juhlat vakiintuivat vapun päivälle. Tunnetuimpiin ylioppilaiden juhlintaan kuuluvat patsaiden lakitukset kaupungeissa ympäri Suomen. Nykyään opiskelijoista erityisen näkyvästi vappua juhlivat teekkarit, jotka aloittavat perinteisen juhlan vähintään viikkoa ennen vappua. Perinteisiin kuuluu muun muassa vappulehtien julkaisu ja teekkarikaste. Vappu tunnetaan myös työväen juhlana. Tämä vapun perinne sai alkunsa Yhdysvalloista. 1800-luvun lopulla työntekijät osoittivat laajasti mieltä 8-tuntisen työpäivä puolesta. Ilman uhreja ei mielenosoituksissa vältytty, ja työväen oikeuksien puolesta menehtyneitä muistettiin ympäri maailman 1. toukokuuta. Suomessa virallisesti työväenjuhlan merkeissä marssittiin ensimmäisen kerran vuonna 1907. Aiemmin vapun aikaan oltiin järjestetty jo raittiusmarsseja. Työtekijöiden vapaapäiväksi vappupäivä säädettiin vuonna 1944. Virallinen liputuspäivä vappu on ollut taas vuodesta 1979 alkaen. Lähteet: Museokeskus Vapriikki, Yle Vappua vietetään 1. toukokuuta. Vappua on Euroopassa vietetty kevään alkamisen juhlana. Kristillisessä perinteessä vappu on pyhimys Valburgin muistopäivä. 1800-luvulla vapusta muotoutui hiljalleen ylioppilaiden juhlapäivä. Työväen juhlana vapun juuret ovat 1800-luvun lopun Chicagossa, jossa verisen mielenosoituksen uhreja muistettiin 1. toukokuuta.