Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kaukaa Keuruu näyttää erilaiselta

Eräs pitkään Keuruulta pois ollut paluumuuttaja sanoi, että koko ikänsä Keuruulla asuneet eivät ehkä täysin tajua, kuinka hieno heidän kotikaupunkinsa on. Kun on käynyt muualla ja palaa vanhoihin maisemiin, niin niitä katsoo eri tavalla arvostaen ja ihaillen. Poismuuttaneita on maailmalla aika paljon, sillä muuttoliike on yksi iso syy Keuruun väkiluvun pienenemiseen. Tietenkään poismuuttaneita ei siitä voi syyttää. Lähteminen on sallittua, joskus pakollista ja jopa suotavaakin. Meren kutsu kuului Keuruulle asti vuonna 1992, ja Jari Leppämäki lähti seuraamaan sitä. Seitsemäntoistavuotias kymppiluokkalainen joutui miltei pakottamaan silloin opon hankkimaan Rauman merikoulun esitteitä, jotta pääsi tutustumaan merimiesammatin opiskeluun. Nykyään Leppämäki on Lapinvaellusta harrastava merenkulkija, joka työskentelee Nesteen Sköldvikin jalostamolta operoivan, Suomen vahvimman saattohinaajan pursimiehenä. Keuruu on säilynyt elävänä mielessä, vaikka käynnit ovat harventuneet. – Isäni kuoli pari vuotta sitten, joten sen jälkeen Keuruulla on tullut käytyä lähinnä kaverin mökillä, sanoo Leppämäki. – Keuruun asioita tulee seurattua uutisten kautta, aina ne kiinnostavat, jos silmään sattuvat, jatkaa Leppämäki, joka kertoo esimerkiksi seuranneensa varuskunnan lakkauttamista ja vastaanottokeskuksen tuloa uutisista. – Surullista siinä oli keuruulaisten asenne. Täällä kuitenkin oli tilat valmiina ja tulossa oli apua tarvitsevia, niin sitten laitettiin impivaaralainen asenne päälle. Jälkikäteen eivät tainneet ne uhkakuvat ja pelot toteutua, Leppämäki pohtii. Takaisin Keuruulle Leppämäki ei ole muuttamassa, koska elämä on jo asettunut kiinteästi pääkaupunkiseudulle. – Loma-asunto Keuruulla olisi ehkä mahdollinen, mutta muuten sinne ei oikein vedä mikään, sanoo Leppämäki, jonka puolitoistavuotias poika on laittanut kuitenkin miettimään ammatillisesti uusia vaihtoehtoja ja suuntia. – Isännöintitöitä olisi nyt tehtävänä ja olen jo joitakin kursseja käynytkin, joten sillä suunnalla voisi olla yksi tulevaisuus, sanoo Leppämäki lopuksi. Kolmannen lapsensa myötä Stockmannin henkilöstösuunnittelijan pestistä äitiyslomalle jäänyt Anna Laulainen on myös kotiutunut pääkaupunkiseudulle, missä hän on asunut vuodesta 2001 asti. – Käyn Keuruulla kerran, pari vuodessa. Tulevana kesänä tulee varmasti käytyä siellä, koska vapaa-aikaa on enemmän. Seuraan Keuruu Fan Club -yhteisöä Facebookissa. Sitä päivitetään hyvin, ja sieltä saa tietoa erilaisista tapahtumista, sanoo Laulainen. – vanhemmat poikani, tulevat kolmas- ja ekaluokkalainen, ovat asuneet koko ikänsä Helsingissä ja kaikki heidän kaverinsa ovat täällä. Myös minun ja puolisoni työpaikat ovat täällä, toteaa Laulainen, mutta ei kokonaan sulje pois jonkinlaista paluumuuttoa – Ei tuo vaihtoehto tulevaisuudessa ole kuitenkaan täysin pois suljettu, mikäli hyviä mahdollisuuksia ilmaantuu, pohtii Laulainen samalla, kun toteaa Keuruun näyttäytyvän viime aikaisissa uutisissa kohenevasti elinvoimaisena. – Keuruulla on paljon osaamista ja mielestäni tulevaisuus näyttää hyvältä sekä työpaikkojen että vapaa-ajan toiminnan osalta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Televisiota katsovat keuruulaiset eivät ole voineet välttyä Juha Laaksometsän käden jäljeltä, sillä hän työskentelee leikkaajana televisiotuotannoissa. Aiemmin hänellä oli isona työmaana muun muassa ostos-tv, mutta tätä nykyä urheilu- ja viihdeohjelmat vievät ison osan työajasta. Keuruulla Laaksometsä vierailee epäsäännöllisen säännöllisesti, lähinnä vanhoja kavereita tapaamassa, koska perhettä Keuruulla ei enää ole. Kaikki ovat muuttaneet muualle. – Kesällä Keuruu on mitä hienoin paikka, jota kehtaa esitellä muillekin tuttaville, mutta talvella pysyttelen mielelläni kotipuolessa, sanoo Helsingin Metsälässä vielä toistaiseksi asuva Laaksometsä. Vahvaa potentiaalia hän Keuruussa näkee, mutta on hieman epäilevä tulevatko kaikki mahdollisuudet käytettyä. – Keuruun luonto ja vesistöt ovat hienoja, mutta ulkopuolelta katsottuna näyttää, että niitä hyödynnetään ihan liian vähän, toteaa ahkerasti ulkomailla matkaileva mies, joka on kiinnittänyt huomiota muun muassa siipirataslaivan matkustajamääriin. – Ellun kannella näkee kovin vähän ihmisiä ja se ihmetyttää, kun kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen laiva ja hieno vesistö, ihmettelee Laaksometsä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yhteenvetona voi todeta, että entiset keuruulaiset pitävät vanhaa kotikaupunkiaan kauniina ja mukava poikkeamispaikkana, mutta paluuaikeet loistavat poissaolollaan. Syynä tähän on melko yksinkertaisesti se, että elämä on ehtinyt asettua jo muualle. Kuitenkin Keuruu nähdään elinvoimaisena heille, jotka täällä asuvat tai tänne muuttaville. Loma-asumista voisivat 70-lukulaiset harkita, joten siihen panostaminen voisi tuoda ainakin väliaikaisia paluumuuttajia.