Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Lukiolaisten maailma vuonna nolla

Sitä eivät tehneet tuomiopäivän pasuunat, eivätkä heinäsirkat. Maailma loppui, koska nuorille piti saada mielenkiintoista tekemistä. Lukiolaisten tehtäväksi tuli luoda uusi yhteiskunta, itseasiassa useampi, jotta kaikille riitti tekemistä. Samoina päivinä yläkoululaiset lukittiin huoneisiin ja laitettiin ratkomaan sieltä tiensä ulos. Opettajaopiskelijat Jyväkylän yliopistosta saivat soveltavaa harjoitteluaan varten vapaat kädet, vain harjoittelupaikaksi määrättiin Keuruun yhteiskoulun yläaste ja lukio - ja siitä sitten syntyi maailmanloppu. – Puhuimme isommalla joukolla soveltavasta harjoittelusta, joku mainitsi post apokalyptisen teeman ja se jäi sitten elämään työpajan aiheeksi, sanoo Heikki Saira , joka torstaina veti koulun auditoriossa resurssikilpailurastia. Käytännössä kahdeksan lukiolaisryhmää saivat kukin tehtäväkseen luoda maailmanlopun jälkeiseen maailmaan sijoittuvan uuden yhteiskunnan, joka turvaa jäsentensä hyvinvoinnin ja toimeentulon. Tehtävää lähdettiin suorittamaan erilaisten pulmatehtävien kautta, yhteisöllisinä ryhmätöinä. – Tämä on ollut tosi kiva työpaja ja vaihtelua tavanomaiseen opiskeluun, toteavat Enni Uitamo ja Hilda Syrjä , jotka ovat jäseninä maatilan kehittäneessä klaanissa. – Meillä maatilalla päätökset tehdään yhdessä, mutta jokaisella on myös oma vastuutehtävänsä maatilan hoidossa, tarkentaa Uitamo, joka torstaina suoritti labyrintti- ja arvoitustehtäviä kilpailussa, jossa piti saada kasaan mahdollisimman paljon tarvikkeita tornin rakentamista varten. Kyseessä oli siis simulaatio, jossa pysähtyneen maailman resursseista pitää kilpailla taidoilla ja tiedoilla. –Todellisuudessa kyse olisi ollut varmastikin paljon verisemmästä kilpailusta, mutta nyt sitä vain simuloitiin, sanoi kieltenopettajaksi opiskeleva Antti Sormunen , joka oli toinen resurssikilpailun vetäjistä. Yläastelaiset perehtyivät Suomen historiaan ja tulevaisuuteen myös hieman poikkeavilla tavoilla. Heitä varten opettajaopiskelijat olivat luoneet erilaisia escape room - konsepteja, joissa pulmia ja mysteerejä ratkottiin arvotuissa sekaryhmissä. – Meillä oli esimerkiksi vuoteen 1917 sijoittuva tehtävä, jossa piti selvittää kuka suunnitteli itsenäisyysjulistuksen allekirjoitustilaisuuden sabotaasia. Sitten oli vuoteen 2057 sijoittuva kuvitteellinen vesikriisi, joka paljastui Suomen valtionjohdon ja eliitin masinoimaksi keski-luokan sortotoimenpiteeksi, kertoo ysiluokkalainen Santeri Kukkonen. – Kipinällä elettiin leikisti tulevaisuudessa ja yritettiin tuhota virusta. Sitä käytiin tutkimassa menneisyydessä aikakoneen avulla ja erilaisia tehtäviä ratkoen se yritettiin tuhota ja välttää ihmiskunnan tuho, sanoo työpajaan osallistunut Noora Ahonen. Työpajojen ja escape roomien yhtenä tavoitteena oli tarjota koululaisille kokemuksia ryhmäytymisestä ja yhteishengestä sekä niiden avulla ongelman ratkaisemisessa. – Monialainen työpajamalli on eräs suunta, johon opettajaopintoja ainakin Jyväskylän yliopistossa viedään, sanoo opettajaopiskelijoiden valvova opettaja Riitta Tallavaara , joka Keuruulla huomasi, että ryhmätyöt lähtivät erinomaisen hienosti käyntiin ja kaikki koululaiset ja lukiolaiset olivat mukana korkealla motivaatiolla. Työpajamallista voisi tulla vakituinen opetusmalli – Yhteisöllinen työskentely ja ryhmäytyminen ovat tärkeitä taitoalueita kaikille, jotta ongelmanratkaisuun löytyisi muitakin malleja kuin googlaaminen, sanoo Tallavaara lopuksi. Katso video: