Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Paaston jälkeen pöytä notkui herkkuja

Kristikunnan suurin juhla pääsiäinen on kattaukseltaan runsas ja värikäs. Kattauksella ja koristeluilla juhlitaan myös kevättä ja heräävää luontoa. Katolisen ja ortodoksisen perinteen mukaan pääsiäistä edeltää paasto, minkä vuoksi pääsiäinen on muotoutunut runsaiden ja tuhtien ruokien juhlaksi. Perinteinen pääsiäisen liharuoka syntyy lampaasta, joka muistuttaa Jeesuksen viimeisestä ateriasta. Suomessa lammas lunasti paikkansa pääsiäispöydässä vasta 1970-luvulla. Lampaan lisäksi suomalaiseen pääsiäispöytään kuuluvia tarjottavia ovat olleet mämmi, pasha, verimakkarat, rieskat, piiraat ja uunijuustot. Mämmiä Lounais-Suomessa tavattiin syödä jo 1200–1300-luvuilla. Alun perin mämmi on ollut osa suomen- ja ruotsinkielisen rahvaan pitkänperjantain ateriaa. Toisin kuin nykyisin, mämmiä nautittiin leivän päälle levitettynä. Lounais-Suomesta mämmi levisi muualle maahan 1900-luvun alussa. Pääsiäisherkkuihin kuuluva kananmuna sisältää paljon symboliikkaa. Muna on uuden elämän, henkisen kasvun ja ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäismunien koristeleminen ja maalaaminen on alunperin ortodoksista perua, sillä ortodoksisen paaston aikana kieltäydyttiin kananmunien syönnistä ja niitä kertyi varastoihin. Pääsiäisenä kananmunia sitten riitti maalattaviksi, koristeluun ja lahjoiksi. Ortodoksinen perinne näkyy erityisesti pääsiäisen leivonnaisissa ja jälkiruuissa. Esimerkiksi pasha levisi ensin Venäjältä Karjalaan ja sieltä hiljalleen koko Suomeen 1970-luvulla. Pashan kanssa on perinteisesti tarjottu pullataikinasta tehtyä makeaa leipää, kulitsaa. Lähde: Ruokatieto.fi