Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Robotit tulevat, oletko valmis?

Iiris Aaltio Viime aikoina on herätty keskustelemaan roboteista ja niiden tuomista mahdollisuuksista ja uhista. Robottiruohonleikkureita ja imureita on ollut markkinoilla pitkään, mutta nyt on uutisoitu esimerkiksi pitsaketjusta, joka on aloittanut kotiinkuljetukset kuusipyöräisillä robottikuljettimilla Saksassa ja Hollannissa. Pitsa tulee kotiovelle, kun asiakas asuu mailin etäisyydellä ketjun pitseriasta. Kuljetin ajelee kuuden kilometrin tuntinopeudella ja kuljettaa kerrallaan kahdeksaa pitsaa. Toki roboteista aiheutuvat kustannukset ovat aluksi korkeat, mutta teknologian käyttöönoton myötä ne vähenevät. Maaseudullakin robotisoinnin luomat mielikuvat mahdollisuuksista ovat huimat. Uhkana on nähty työpaikkojen radikaali väheneminen. EU:ssa on pohdittu otettavaksi käyttöön yrityksissä robottivero, jonka tuotot ohjattaisiin työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen. Ehdotus ei ole toistaiseksi saanut tarvittavaa kannatusta. Tekno-optimistitkin ovat heränneet robottien käytön vaikutusten arviointitarpeeseen. Aikalisästä olisi hyötyä myös sikäli, että teknohuuma ei pääsisi valtaamaan markkinoita ja olisi aikaa oppia kokemuksesta. Kuinka käyttää robotteja älykkäällä tavalla? Toisaalta robottialalla uskotaan, että robottien käyttö luo uutta työtä ja tuo työpaikkoja katoavien tilalle. Robotit eivät sovi kaikkeen työhön. Inhimillisyyttä ei voi korvata koneen avulla. Lasten inhimillistä yksilöllistä kasvua ei voi koskaan ymmärtää robotti. Suuren lapsikatraan ohjailussa robotisoinnista voi kuitenkin olla apua. Kaikilla aloilla robotit voivat jatkossa helpottaa esimerkiksi raskasta ponnistelua vaativia töitä ja periaatteessa antaa tilaa inhimilliseen vuorovaikutukseen. Robotit eivät tunne, mutta ne herättävät tunteita. Jos ihmiset pelkäävät keksintöjen seurauksia sen sijaan että innostuisivat niistä, mahdollisuudet käyttää niitä luovalla tavalla ovat heikot. Tässä olisi paikka insinöörivaltaisessa Suomessamme yhdistää eri alojen voimavaroja ymmärtämään robotisoinnin vaikutuksia niin, että se olisi mahdollisuus, ei uhka. Tilaa olisi paitsi kaupalliselle, myös humanistiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle. Kokonaisvaltainen ja eettinen arviointi on enemmän kuin paikallaan.