Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ei olisi hallitusta eikä lohikäärmettä ilman Agricolaa

Suomen kielen päivää, eli Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Se on vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään Mikael Agricolan kuolinpäivänä, sillä syntymäpäivästä ei ole varmuutta. Hänen arvellaan syntyneen noin 1510. Agricola oli varakkaan talonpoikaistalon poika ja ilmeisen lahjakas oppimaan ja hänen opettajansa taivuttelikin Mikaelin vanhemmat lähettämään pojan kouluun Viipuriin. 18-vuotiaana hän pääsi Turun piispan Martti Skytten kirjuriksi. Agricolasta kehkeytyi tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa Saksassa Martti Lutherin aikaan. Opintojen päätyttyä hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Suomen kirjakielen isänä tunnetun Agricolan elämäntyöksi tuli suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden kirjoittaminen. Agricolan suomentama Uusi testamentti julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamentti. Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli kuitenkin Agricolan Abckiria, viisi vuotta Vanhaa testamenttia aiemmin. Abckiria sisälsi lukemisen ja kristinopin perusteet. Käännöstöitä tehdessään Mikael Agricola oli suureen haasteen edessä. Hänen aikanaan ei ollut vielä vakiintunutta tapaa kirjoittaa suomea, eikä suomenkielistä kirjallisuutta ollut painettu. Puhuttukin suomen kieli oli eri osissa maata sanastoltaan hyvin erilaista, kuten on murteissa yhä. Agricolan piti keksiä myös uudissanoja, joita ei vielä suomen kielessä ollut. Muiden muassa sanat: esimerkki, esimies, esikuva, hallitus, isänmaa, hengellinen, inhimillinen ja nöyrä, ovat Mikael Agricolan suomen kieleen itse luomiaan sanoja. Raamatussa leijonaa tarkoittava sana jalopeura on myös Agricolan kehittämä sana, samoin lohikäärme. Nykypäivänä voi yrittää kuvitella, millaiselta eläimeltä jalopeura on suomenkielistä jumalanpalvelusta kuunnelleen kansan mielikuvissa näyttänyt. Historian suurmiesten leivosrintamaa suvereenisti hallitseva Runeberg sai vuonna 2014 haastajan, kun Suomen Pipliaseura järjesti kilpailun, jossa suomen kirjakielen isälle etsittiin omaa leivosta. Kilpailun voitti blogisti Heidi Harjula . Agricola.fi -sivustolla kerrotaan, että leivoksessa maistuvat suomalaiset juuret, kaurainen pohja ja puolukkainen täyte.