Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Näkövammainen Eila, 89, rohkaisee ikätovereitaan nettiin

- Haluan rohkaista kaikkia ikäihmisiä opettelemaan tietotekniikan käyttöä. Internetistä löytyy aina jotain kiinnostavaa. Eikä tämä ole edes kallista, kun ei tilaa mitään maksullisia juttuja, kannustaa keuruulainen Eila Myllykangas , 89, ikätovereitaan uuden harrastuksen pariin. Myllykankaan tietotekniikan opettaja Juha Peltola puolestaan ihailee ja ihmettelee oppilaansa asennetta ja sitkeyttä uuden taidon opettelussa. Oman tabletin Myllykangas päätti ostaa viime syksynä, vaikka ei ollut pitänyt laitetta aikaisemmin edes kädessään. Tämä siksi, että vanhat tärkeät harrastukset: kirjojen lukeminen ja käsitöiden teko kävivät näkövamman takia mahdottomiksi. - Maailmani kaventui ja tunsin itseni ulkopuoliseksi. Olen aina lukenut paljon, kuvailee Myllykangas Hänellä alkoi 80-vuotiaana silmänpohjan rappeumasairaus. Toteamisaikaan se oli jo pitkällä, eikä taudin etenemistä estävästä hoidosta ehtinyt olla paljoakaan hyötyä. - Näköni on heikentynyt nopeasti, enkä enää näe lähelle. Kaukonäkö on kuitenkin niin hyvä, että voin liikkua ulkona, hoitaa huushollini ja käydä itse kaupassa. Tilanteeni on tosin paljon parempi kuin nuorena tai syntymästään sokeutuneilla, pohtii Myllykangas arkeaan. Ensin Myllykangas opetteli iPadinsa käyttöä Näkövammaisten keskusliiton ohjaajan tuella. - Oikein hyvin alkoi sujua, kun Juha Peltola tuli opettajaksi. Hän on niin kärsivällinen, on jaksanut selittää minulle monet kerrat, miten sähköpostia lähetetään, kehuu Myllykangas. Ja kyllähän sähköpostin lähettäminen onnistuukin. Myllykangas käyttää myös Googlea sivustojen etsimiseen ja seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia Ylen Areenasta ja kotoisammin Suur-Keuruusta. Tabletin koneääni lukee näytön tekstit ja painikkeet. Sormella kokeilemalla Myllykangas saa valittua kosketusnäytöstä haluamansa asian. Tabletin saneluohjauksesta on suuri apu. Käyttäjä voi sanella haluamansa nettiosoitteen, sähköpostiosoitteen tai itse sähköpostiviestin. Perään kaksoisklikkaus ja viesti matkaa vastaanottajalle. - Hesaria en ole tilannut. Siitä tulisi vain stressiä, kun huomaisi, että on päivän lehtikin vielä lukematta, sanoo Myllykangas. Hän aikoo hankkia tabletilleen myös uutuusäänikirjoja Celian kautta. - Olen lainannut äänikirjoja myös kirjastosta cd-levyillä, Myllykangas toteaa. Facebookiin Myllykangas ei vielä ole kirjautunut. - Siitä on vähän ristiriitaista tietoa, että onko se hyvä, hän sanoo. - Pienin askelin opettelemalla taidot karttuvat. Kyllä sähköpostillakin saa pidettyä yhteyttä, toteaa Peltola ylpeänä oppilaastaan ja tämän edistymisestä. - Ystävilläni ei näitä laitteita paljon ole, joten mistäs minä niitä Facebook-kavereita löytäisin, tuumaa Myllykangas. Erja Niemelä Itsekin jo eläkkeelle siirtynyt, sivutoiminen yrittäjä Juha Peltola on opettanut tietotekniikan käyttöä sekä ikääntyneille että muuten vain digitaalista viestintää vähän käyttäneille. - Sähköinen viestintä on tullut jäädäkseen. Yritykset, kunnat ja valtio vievät yhä enemmän palveluja verkkoon. Julkisuudessakin voisi enemmän kertoa digitaalisen viestinnän mahdollisuuksista ja hyödyistä, ei pelkästään kielteisistä asioista. Näin syntyisi positiivinen asenne digitaalista viestintää kohtaan, sanoo Juha Peltola Keuruun ATK-Palveluista. Opetuksen lähtökohtana ovat aina asiakkaan tarpeet ja osaamistaso. Peltola auttaa myös laitteiden ja yhteyksien hankinnassa ja voi opettaa kotona. Hän toteaa, että vanhempikin ihminen oppii käyttämään tietotekniikkaa, kun vain asenne on oikea ja tahtoa löytyy. - Oppiminen ei ole iästä kiinni. Kokemuksesta voin sanoa, että kun henkilöt pääsevät tietylle tasolle, he pystyvät omatoimisesti päättelemään ja ratkaisemaan itse ongelmia tietotekniikan käytössä. Kun digitaalisen järjestelmän oppii, ei enää tahdo vaihtaa manuaaliseen, sanoo Peltola.