Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kurkisaaressa seikkailtiin välillä vauhdikkaastikin

Kännykät taskuun, hanskat käteen, keuhkot täyteen huutoilmaa ja sitten vauhtiin. Keskipakoisvoima on yksi kiehtovimpia ilmiöitä, jonka kanssa ikään katsomatta jaksetaan touhuta mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Teetpä sitten ydinaseita tai mehua, omistat huvipuiston tai lentosimulaattorin, hyöty ja hauskuus lähtevät keskipakoisvoimasta. Kurkisaaren napakelkka saa aikamoisen metelin aikaiseksi. Katso video: Kurkisaaren rantaan rakennettu napakelkka on yksi sukupolvia yhdistävä väline, jonka viehätys jaksaa liikuttaa niin vanhoja kuin nuoriakin. Ja kuinka yksinkertainen laite se onkaan. Tolppa, johon on kiinnitetty varsi, jonka päässä on kelkka. Vauhdin hurma ei voisi olla täydellisempi. Napakelkka oli vain yksi Lasten Laturetken kohokohdista. Kurkisaareen oli rakennettu seikkailurataa, hiihtolatua ja makkaranuotiota lauantaiksi, jolloin alunperin piti hiihtää Keuruu-Multia laturetki. Kun lumitilanteen vuoksi hiihtoretki jouduttiin perumaan, niin lasten laturetken merkitys päivän liikuttajana korostui. – Lasten laturetki oli nyt päivän päätapahtuma ja hienoa, että sinne tuli väkeä niinkin paljon, sanoi vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Noin satakunta ihmistä saapui viettämään leppoisaa, mutta aktiivista iltapäivää Kurkisaareen, johon Keuruun Kisailijoiden suunnistusjaosto oli järjestänyt suorituspaikkoja talviliikunnalle. – Kyllä kannatti järjestää. Nyt sen näkee, kun täällä on iloisia ihmisiä varmaan toista sataa, sanoi ”manaseriksi” itseään tituleerannut Pauli Nokelainen , joka oli ottanut Kurkisaaren operaatioon avukseen seinäjokelaisia lapsenlapsiaan. Laturetken peruuntumista paikattiin myös sauvakävelyllä, pyöräilyllä sekä tietenkin hiihtämällä. Sauvakävelijöitä katukuvassa näkyi vähän toistakymmentä, kun vapaa-aikapäällikkö Peltolan johdolla tehtiin vajaan viiden ja puolen kilometrin lenkki Keuruun keskustan ympäri. Korvaavaa latua löytyi Keurusselän liikuntapuistosta, jossa aamupäivän aikana kävi arviolta viisikymmentä hiihtäjää sivakoimassa. Iltapäivällä noin yhden aikaan hiihtoladut olivat jo hiljentyneet. Päivän yllätyslaji oli talvipyöräily, jonka suosio kasvaa kokoajan. Lauantaina tosin pyöräretkelle osallistui vain kolme pyöräilijää, mutta eipä ollut reittikään helpoimmasta päästä. – Ajoimme kelkkauraa ja polkuja pitkin Jukojärven Veikkolaan ja takaisin, yhteensä sellaiset kaksikymmentäkaksi kilometriä, sanoo pyörälenkkiä vetämässä ollut Jani Teppo , joka oli itse liikkeellä leveärenkaisella, erityisesti talviseen maastopyöräilyyn tarkoitetulla polkupyörällä. Keliolosuhteiden vuoksi retkiluisteluun ei lauantaina ollut mahdollisuutta, koska järvien jääpeite oli osittain sohjoista, eikä latuja tai luisteluratoja voitu koneella ajaa. Myöskään Jukojärvellä ei jäälatua voitu tehdä, koska jään päällä oli liian paksu veden ja lumen sekoitusta eli sohjoa. – Munkit Veikkolassa olivat kyllä mainioita, kertoi Jani Teppo pyöräilylenkin etappipysähdyksestä.