Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Yli 500-kiloinen karhu tuijotti metrin päästä

Mitä teet, kun kohtaat karhun metsässä? Onko sinusta leikkimään kuollutta, kuten monet oppaat neuvovat? Vai yritätkö karkuun? Yli 500-kiloisen Juuso-karhun tuijotus reilun metrin päästä herätti valokuvaaja Tapio Paappasessa kunnioitusta. Varsinkin, kun suurpedon ja hänen välillään ei ollut edes suoja-aitaa. – Jollain tavalla olin koko ajan varuillani, vaikka karhun isäntä Sulo Karjalainen olikin Juuson vierellä ja syötti sille makeisia, Paappanen kertoi kuvauskokemuksistaan karhujen kanssa. Viime kesänä Paappanen ja keuruulaislähtöiset sukujuuret omistava Vesa Tuominen tekivät matkan Suurpetokeskukseen Kuusamoon. Tuominen, jonka edesmennyt isä Matti Tuominen tunnettiin 1960–1970 -luvulla Keuruulla ammattivalokuvaajana, on kirjoittamassa Sulo Karjalaisesta elämänkertaa. Hän pyysi Paappasta mukaan matkalle kameroineen. – En ollut ennen käynyt Kuusamossa, joten mielenkiinnosta paikkaa ja tietysti karhuja kohtaan sai minut pakkaamaan matkatavarat kesä-heinäkuun vaihteessa, kertasi Paappanen. Kaksipäiväinen kuvaussession aikana Paappanen otti Karjalaisesta ja hänen karhuistaan useita satoja valokuvia. Kuvaukset tehtiin siten, että karhuaitauksen iso portti jätettiin sen verran auki, että Paappanen pääsi ottamaan kuvia 200- ja 300 -millisillä objektiiveilla. – Aitauksen sisäpuolelle ei ollut kenelläkään ulkopuolisella asiaa. Ensimmäisenä päivänä harjoittelin eläinten kuvaamista ja toisena päivänä otin niistä kuvia eri tilanteista. Suurta ihastusta ja kunnioitusta herätti se, kuinka Karjalainen osasi karhuja käsitellä. Lapsesta saakka karhujen ja suurpetojen kanssa elänyt Sulo Karjalainen on tehnyt yhteistyötä petotukija Erik S. Nyholmin kanssa 1970-luvulta lähtien. Karjalaisen ensimmäinen karhu oli Vyöti, joka löytyi kuolleen emonsa viereltä vain kahden kuukauden ikäisenä. Karjalainen otti karhun itselleen hoidettavaksi. Kuudesta keskuksen karhusta Juuso-karhu on kaikkein tunnetuin. Juuso maalaa muun muassa tauluja siten, että se tallaa kyproc-levyn päällä maalatuilla tassuillaan. – Tauluista tulevat tulot käytetään Suurpetokeskuksen kehittämiseen. Juusoa on pyydetty myös taiteilijaseura Koillismaan kunniajäseneksi. Karjalainen kertoo karhun suhtautuvan taiteen tekemiseen vakavasti, Paappanen hymyilee. Samaan aikaan Suurpetokeskuksessa Karjalaista oli kuvaamassa itävaltalainen tv-ryhmä. – Hirvitti vähän, kun itävaltalainen valokuvaaja otti salamalla lähietäisyydeltä kuvia Juusosta, mutta karhu pysyi Karjalaisen komennossa rauhallisena, Paappanen kertaa. Karhukuvista syntyi lopulta valokuvanäyttely, joka on esillä Keuruun kirjastossa maaliskuun ajan. Näyttelyssä on 10 kuvaa, joihin Paappasen on saanut vangittua Karjalaisen ja karhujen ainutlaatuisen suhteen. Paappanen myös kuvittaa Vesa Tuomisen kirjoittaman elämänkertakirjan Sulo Karjalaisesta. Kirja julkaistaan noin vuoden kuluttua.