Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Juoppoudesta urheiluun

Urheiluväen eläessä Lahden MM-hiihtojen huumassa on hyvä muistella urheiluharrastuksen alkuvaiheita Suomessa. Valistunut sivistyneistö käynnisti ensin raittiusseuroja, ja urheilutoimintaa herättivät sitten raittiusseurat ja nuorisoseurat. Pontikankeitto kiellettiin vuonan 1866, kuten Pilli-Hermannin arkkiveisussa sanotaan: Vuonna kuus kymmentä kuus, tuli Suomeen laki uus, viinaa kiellettiin keittämäst`, juomapäiviä viettäst’. Kansa muistaa, että salapoltto ja kiljunteko jatkuivat varsinkin maaseudulla. 1800-luvun lopulla alettiin järjestää muun muassa ampumakilpailuja sunnuntaipäivinä. Raittiusväki ja uskovaiset olivat kauhuissaan. Esimerkiksi Suonenjoelta kirjoitettiin Tapio-lehteen: ”Siellä on juopoteltu aivan kirkon vieressä, ja sitä sanotaan isänmaanrakkaudeksi ja kansallishengeksi. Se oli paljasta synnillistä menoa ja epäjumalanpalvelusta.” Myös syntymäpitäjässäni Rautalammilla järjestettiin vuonna 1881 ampumajuhlat. Pitäjän rukoilevaisuussuunnan johtaja August Hytönen kirjoitti: ”Suomen kansa onkin jo ikään kuin raivossa noihen turhien lihan juhlien ja kokousten pitämisessä. Niitä ovat hiihto, soutu, ampuma ym. kokouksia, joissa usein Herran säätämät pyhäpäivätkin vietetään.” Raittiusseurojen lisäksi perustettiin Suomeen nuorisoseuroja 1880-luvulta alkaen. Kansansivistyksen ja kulttuuririentojen rinnalla Suomen Nuorison Liitto esitti ns. Paimion kokouksessa vuonna 1903 vetoomuksen nuorisoseuroille: ”Perustakaa voimisteluseuroja.” Sanomaa levittämään lähetettiin vielä maakuntiin ylioppilaita stipendiaatteina. Muun muassa Kangasniemelle perustettiin 1904 Kangasniemen Nuorisoseuran Voimistelu- ja urheiluosasto, joka viisi vuotta myöhemmin itsenäistyi tunnetuksi Kangasniemen Kalskeeksi. Sieltäkin lähetettiin Mikkelin Sanomiin tekstiä: ”Täällä on syntynyt eräs uusi seura, joka itseänsä kuuluu nimittävän voimisteluseuraksi...se käyttää kunnanhuonetta omavaltaisesti harjoituskenttänä ja täyttää kunnantuvan kaikenlaisella remullansa. Niinpä jouluaamunakin kovassa väen tungoksessa moni sortui voimatonna noihin voiman telmeihin”. Keuruun kunnantuvalla taas urheilumiehet olivat perustamassa pöytäkirjan mukaan ilman vastarintaa Keuruun Kisailijoita vuonna 1914. Täällä taustana oli muun muassa Hannes Kolehmaisen synnyttämä urheiluinnostus vuoden 1912 Tukholman olympiavoitoista. Niinpä nyt voidaan todeta, että raittiusseurojen ja -lautakuntien työtä jatkavat urheiluseurat.