Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Pöllöt heräilevät

Leuto talventapainen on kääntymässä kevääksi. Valo lisääntyy seuraavina viikkoina nopeasti. Ja kun aurinko pysyttelee taivaanrannan yläpuolella yhä pidempään, siirtyy luonto kevääseen, vaikka pakkasia ja lumisateita vielä tulisikin. Ensimmäisiä kevättalven merkkejä on pöllöjen soitimen alku. Ensimmäiset koiraat heristelevät äänijänteitään näinä aikoina. Tarvitaan vain päivä, jolloin aurinko hetken vähän lämmittää ja tyyni ilta, niin ensimmäinen helmipöllö puhaltaa puputussarjansa ja viirupöllö möyhäyttää jyhkeämmän vastineensa. Varpuspöllöt ovat vislailleet pihojen liepeillä pitkin talvea, mutta ne yleensä lähtevät kevään koittaessa kauemmas metsiin pesimään – eli nykyisin johonkin niistä viimeisistä vanhoista kuusitupsuista, joita vielä löytävät. Muut pöllölajit ovatkin sitten Keurusseudulla harvinaisuuksia. Joskus sentään kuulee myös huuhkajan jylhää kaikupohjaa kuuluttavan huhuilun ja toisinaan keväämmällä saapuu myös sarvipöllöjä. Viime kesänä Keuruun seudulla oli ilo saada tutustua täällä harvemmin tavattuun isoon vieraaseen; lapinpöllöön. Muutama lapinpöllö pesikin alueella. Nimestään huolimatta lapinpöllö ei ole varsinainen Lapin asukas, vaan pikemminkin taigametsien lintu. Idässä se on yleisempi, lännessä harvinainen. Keuruu kuuluu tässä jaossa enemmän läntiseen Suomeen. Oma talveni on kulunut pääosin Heinävedellä. Isännöimäni tilan laajalla luonnonsuojelualueella lapinpöllö on vakituinen asukas. Tammikuun alkupuolella pihaa ympäröiville niityille alkoi ilmaantua lumeen kuoppia, joita ympäröivät isojen siipien jäljet. Kuopan keskellä on nyrkinmentävä pöllön jalkojen painama maanpintaan saakka ulottuva kuoppa. Sieltä lapinpöllön jalat ovat haroneet kynsiinsä myyrän. Lapinpöllö on kuulon avulla saalistamisen mestari. Se istuu oksalla ja kääntelee päätään. Kuullessaan myyrän rapinan lumikerroksen alta, se lentää äänettömästi kohdalle. Hetkessä pöllön korvat tarkentavat myyrän paikan. Isku on nopea ja tähtäys perustuu ainoastaan kuuloon. Ja yllättävän usein jalat nostavat lumen alta myyrän, joka päätyy kokonaisena nielaistuna talvipäivän energiantarpeeksi. Jos myyräpaisteja on riittävästi, alkaa kevätpuhina pian houkutella lapinpöllöäkin. Se tietäisi pesintää keväällä. Kukaties, jos vaan löytyy riittävän iso pökkelönpää tai vanha haukanpesä pesäalustaksi. Molempia vaan on nykymetsissä turhan harvassa. Vielä saattaisi ehtiä viedä lapinpöllölle puulaatikon pesäalustaksi. Pitääpä lähteä aputöihin.