Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kuusinkertainen merkkivuosi

Keuruun kaupungin talousjohtaja Tero Mäkelä viettää tänä vuonna pyöreitä sanan varsinaisessa merkityksessä. - Onhan näitä. Suomi täyttää 100, kotitaloni 70, itse täytän 60 ja opiskelujen aloituksesta tulee 40 vuotta. Kuntatalouden tehtävissä olen työskennellyt 30 vuotta, siitä Keuruulla ensi heinäkuussa 19 vuotta. Syksyllä valmistuu Keuruun järjestyksessä 20:s talousarvioni, summaa Mäkelä merkkivuoden monipuolista sisältöä. Vuodet Keuruun talousjohtajana ovat sisältäneet monenlaista. Mäkelä valittiin virkaan 1998. Alkuun oli seesteistä, vuosituhannen vaihteessa meni moni asia pieleen. - Verotulot sakkasivat ja toimeentulotukimenot nousivat, syntyi iso, euroina noin 4 miljoonan alijäämä. Pian tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen Timo Louna tuli kaupunginjohtajaksi. Hänen johdollaan korjailimme asioita vähä vähältä, kertoo Mäkelä. Kahdeksan vuotta vei, että kaupungin talous saatiin kumulatiivisesti pinnalle, eli taseen alijäämä käännettyä ylijäämäksi 2008. - Tästä vuodesta näyttäisi tulevan kymmenes vuosi peräkkäin, kun taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. Erityisesti viime vuosikymmenen vaihteessa elettiin hyviä aikoja: 2009 tilikauden tulos oli 2,5 miljoonaa euroa plussalla, 2010 tulos oli 2,8 miljoonaa ja vielä 2011 noin miljoona euroa, kertoo Mäkelä. Seuraavana vuonna tuli takapakkia, tulos oli 1,6 miljoonaa miinuksella, mutta sen jälkeen palattiin taas positiivisiin tuloksiin: 2013 1,3 miljoonaa ja 2014 2,3 miljoonaa. - Toissa vuonna tulos oli 150 000 euroa negatiivinen. Viime vuodesta en uskalla vielä sanoa mitään, sen verran tilinpäätöksessä on vielä viilaamista, mutta näyttäisi siltä, että tulos on negatiivinen, sanoo Mäkelä. Vajaan kymmenen vuoden aikana Keuruun kaupunki on investoinut isosti: uimahalli remontoitiin ja laajennettiin, Haapamäen koulukeskus remontoitiin sekä rakennettiin uusi Jukojärven koulu, palvelukeskus Seiponranta ja kehitysvammaisten asumisyksikkö. Kahtena viime vuonna on tehty Keuruun historian suurimmat investoinnit: päiväkoti Aurinkolinna sekä Kivikoulun laajennus. Korjausvelkaa on saatu vähennettyä, tilat ovat nyt viimeisen päälle kunnossa. - Lainakanta on investointien takia kasvanut vajaaseen 55 miljoonaan. Toisaalta talouden matalasuhdanne on ollut edullista aikaa rakentamiselle, kustannuksia on säästynyt. Myös korkotaso on erittäin alhainen, kaupungin vuotuiset kulut lainojen koroista ovat noin 100 000 euroa, toteaa Mäkelä. Keuruun kaupungilla on lainaa noin 5 460 euroa asukasta kohti eli se on kaksinkertainen suomalaisten kuntien keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2017 ja jatkossakin investointiaste jää selvästi takavuosien tasoa alemmaksi. Kivikoulun peruskorjaus on vuoden 2017 suurin yksittäinen investointi, 2,5 miljoonaa euroa. - Myöhemmin tehdään edelleenkin kunnallistekniikan investointeja putkiverkostoon ja tiestöön. Taloussuunnitelmassa lainamäärä kasvaa vielä 3,8 miljoonaa euroa 2017, mutta 2018 lainamäärän kasvun on määrä pysähtyä ja kääntyä laskuun, sanoo Mäkelä. Mäkelä korostaa, että työpaikkakehitys ratkaisee kaupungin elinvoimaisuuden. Keuruulla kaupan ala on ollut vahva ja myös yksityinen sektori on investoinut, hankkeita on nytkin käynnissä. - Työttömyysaste on täällä Keski-Suomen alhaisin. Eivät vaikuta Keuruulla valot sammuvan, sanoo Mäkelä. Tulevaisuuden haasteina hän näkee muuttoliikkeen kasvukeskuksiin. Myös sote- ja maakuntauudistukset asettavat kunnat uuden eteen, uudistuksen talousvaikutuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa saatavissa. Tehtävät ja verotulot vähenevät. Toisaalta kuntatalouden ennustettavuus paranee. - Muutos heikentää kaikkien kuntien talouden tunnuslukuja kuten suhteellista velkaantumisastetta. Uskon, että Keuruu klaaraa muutoksissa. Erityisen mielenkiintoista ja näköaloja avartavaa Mäkelälle oli toimia kaupunginjohtajan sijaisena Lounan jäätyä tehtävästä 2015. - Voimille otti. Ajankohtaan osui kuntarakenneselvityksen loppuvaihe. Piti päättää jatkammeko kuntaliitoksen valmistelua Multian ja Mänttä-Vilppulan kanssa vai keskitymmekö muuhun kuntayhteistyöhön. Elokuussa heti kesäloman jälkeen Maahanmuuttovirastosta soitettiin ja ehdotettiin vastaanottokeskuksen perustamista Keuruulle. Valtuusto sanoi: ”Ei kiitos!”, mutta myöhemmin keskus tuli Keuruulle, kun turvapaikanhakijatilanne entisestään vaikeutui. - Itselleni raskainta oli asiasta noussut rankka some-kirjoittelu, jota en haluaisi kokea uudelleen, toteaa Mäkelä ja huomauttaa, että kaikki on vastaanottokeskuksen toimiessa sujunut lopulta aivan hyvin: kauppojen kassat kilisseet ja työpaikkojakin tullut. Tulevaisuuden suunnitelmissa Tero Mäkelällä on reipasta työntekoa ja mahdollisesti kotitalon remontointia lähivuosina. - Minun olisi mahdollista jäädä eläkkeelle kesäkuun alussa 2021. Samaan aikaan, kun nyt valittavan kaupunginvaltuuston toimikausi päättyy. Kellot kilkkavat viimeiselle nelivuotiselle ratakierrokselle, lainaa Mäkelä juoksumaailman termejä. Vapaavuodetkin houkuttelevat, jäisi aikaa rakkaille harrastuksille, Lapin matkailulle, laskettelulle ja juoksemiselle. Juhlapäivänään Tero Mäkelä pitää virkaehtosopimuksen mukaisen vapaapäivän. Muuta juhlaohjelmaa ei ole suunnitteilla. Syntynyt 3.2.1957 Keuruulla. Lapsuus Keuruun Mustasaaressa, vanhemmat Helli ja Vihtori Mäkelä, äiti karjalaisia, isä Pihlajavedeltä, neljä sisarusta. Ylioppilas Keuruun lukiosta1976. Armeija: Keuruun varuskunnassa. Opinnot: taloustieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 1982. Työuraa: Kauppaoppilaitoksessa mm. matematiikan ja laskentatoimen opettajana Torniossa, Kauhajoella ja Mäntässä, Konneveden taloussihteeriksi 1988, Vilppulan taloussihteeriksi 1991 ja Keuruun talousjohtajaksi 1998. Kaupunginjohtajan sijaisena mm. 2015. Harrastukset: Lapin-matkailu, laskettelu ja juoksu. Ei syntymäpäiväjuhlia.