Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hyvä jälki on timpurin käyntikortti

Etelä-Savon Virtasalmelta kotoisin oleva Juha Kantanen paljastaa puheessaan enää harvoin savolaisen murteensa. 22 vuotta sitten Keuruulle perheensä kanssa muuttanut Kantanen joutui alkuaikoina uudella paikkakunnalla selittelemään sanojaan. – Jos keitto täällä Keski-Suomessa on tuimaa eli vahvasti maustettua, tarkoittaa tuima Savossa suolatonta. Joskus saattaa joku sana lipsahtaa syntymäseudun murteella, mitä hämmästelee itsekin. Yleensä se liittyy tilanteeseen, kun vanhempani soittavat minulle Virtasalmelta, Kantanen kertoo. Perjantaina 50 vuotta täyttävä Kantanen on monelle keuruulaiselle tuttu hahmo rakennustyömailta. Mies on työskennellyt vuodesta 1985 lähtien kirvesmiehenä, ja töitä on riittänyt aina, vaikka Kantasen 32 työvuoden aikana Suomi on kokenut useammankin laman. – Talouden huonot ajat näkyvät aina ensimmäisenä rakennusalalla. Olen kuitenkin opetellut ammatissani monet tehtävät, ja saanut sitä kautta olla mukana rakentamisen eri vaiheissa. Ehkä juuri se monipuolisuus on taannut työtä minulle nämä vuodet. Kun parhaansa yrittää, hyvä jälki toimii timpurin käyntikorttina, toteaa Kantanen. Peruskoulun jälkeen vuonna 1983 Kantanen lähti opiskelemaan ammattikouluun kirvesmieslinjalle. Mies oli jo yläasteella seitsemännellä luokalla tehnyt päätöksen ammatinvalinnastaan. – Olin yhden kesän töissä rakennuksella apupoikana, jolloin sain kipinän ammattiin kokeneelta kirvesmieheltä. Kun sain paperit ammattikoulun jälkeen perjantai-iltapäivällä kouraan, olin jo illalla hänen kanssaan muuttamassa omakotitalon kattoa harjakatoksi. Ammattiuransa aikana syntymäpäivä sankari on rakentanut kymmenkunta omakotitaloa, ollut mukana Kirkniemen tehtailla paperikoneen rakennustöissä sekä työskennellyt useissa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa. Tätä nykyä mies on työskentelee yhä enemmän julkisrakentamiskohteissa. Työssään mies on nähnyt rakennusalan muutoksen monet eri vaiheet. – Tänä päivänä paperityö työllistää paljon enemmän kuin alkuaikoina. En koe sitä silti pahana asiana, sillä rakentamiseen liittyvä eri vaiheiden ja kohteiden dokumentointi helpottaa, kun samaa kohdetta joskus korjataan tai halutaan muuttaa toista käyttötarkoitusta varten, Kantanen puolustaa. Urheilu on ollut myös huomattava osa Kantasen 50 vuoden elämäntaivalta. Nuorempana Virtasalmella pojat urheilivat monipuolisesti kaikissa mahdollisissa lajeissa. Kantanen oli muun muassa lahjakas korkeushyppääjä, joka 14-vuotiaana ylitti riman 173. – Kuuluin silloin B-maajoukkuevalmennettaviin ja olin leirityksissä Tanhuvaaran urheiluopistolla. Tosin ura korkeushypyn huipulla kesti vain vuoden, mies nauraa. Myöhemmin yleisurheilun syrjäytti pesäpallo sekä jääkiekko. Juniorivalmennusvuosien jälkeen Kantanen oli kakkosvalmentajana KeuPa HT:n mukana voittamassa seuran toista Suomi-sarjan mestaruutta keväällä 2014. Valmennusvuosien jälkeen Kantaselle vapaa-aika työn ulkopuolella merkitsee laatuaikaa perheen, metsästyksen ja kalastuksen sekä kuntoilun parissa. – Kalastuksesta on tullut rakas harrastus. Mökkijärvellä Keuruulla on hyvä muikkukanta, joten se vetää puoleensa vahvasti. Tykkään myös ruoanlaitosta, jossa kalaa tulee tehtyä ruoaksi aika paljon. Tekemääni hunajamarinoitua grillikalaa ovat ruokailijat kehuneet, Kantanen hymyilee. Siitä huolimatta, että miehen syntymäpäiväksi sattui juuri perjantai ja 13. päivä, Kantanen ei ole taikauskoinen. – Itse asiassa hauska sattuma, sillä myös syntymäpäiväni 50 vuotta sitten oli perjantai ja 13. päivä. Juhliani vietän lähipiirissä puolisoni ja lasten sekä ystävien kanssa, mies paljastaa.