Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Liturgiset värit kertovat ilot ja surut

Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkovuosi jaetaan Raamatun pelastushistoriaan perustuen eri ajanjaksoihin. Eri kirkollisia ajanjaksoja kuvaavat kirkkosaleissa muun muassa kirkkotekstiilit, joilla ovat omat liturgiset värit. Liturgisten värien käyttö yleistyi Suomessa vasta 1960–70-luvulla. – Eri värien tehtävänä on auttaa seurakuntalaista hahmottamaan, millaista juhlaa kirkossa kulloinkin vietetään. Perusvärejä on viisi; vihreä, violetti, valkoinen, musta ja punainen. Nykyisin käytetään myös sinistä väriä. Sillä halutaan muistaa erityisesti neitsyt Mariaa, kertoo kirkkoneuvos Pekka Huokuna. Vihreä väri on kirkkotekstiilien yleisin väri. Se kuvastaa arkea, työtä ja kristityn kasvua. Valkoinen väri kertoo ilosta ja sitä käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä. Violetti kuvastaa katumusta ja paastoa. Musta on surun väri. Punainen väri kertoo puolestaan Pyhästä Hengestä ja marttyyriudesta. – Värit näkyvät muun muassa alttariliinassa, kirjaliinassa saarnastuolissa, kalkkiliinassa eli ehtoollismaljan peiteliinassa ja alttarikaiteen liinassa. Myös papin stolan sekä ehtoollisjumalanpalveluksissa käytettävän messukasukan värit mukailevat kunkin ajankohdan eri värejä, Huokuna jatkaa. Kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja sen viimeinen pyhäpäivä on viikkoa ennen ensimmäistä adventtia oleva tuomiosunnuntai. Karkeasti jaettuna kirkkovuodessa on arki- ja juhlapuolisko. – Arkipuoliskolla helluntaista adventtiin liturgisena värinä kirkoissa on vihreä. Valkoista väriä käytetään kirkon suurissa juhlissa, kuten jouluna ja pääsiäisenä. Paaston aikaan ennen pääsiäistä kirkkotekstiilit ovat violetin värisiä. Mustaa väriä käytetään kirkkovuoden aikana vain kahtena päivänä; pitkäperjantaina sekä lankalauantaina. Punainen väri on käytössä helluntaina, pyhäinpäivänä sekä tapaninpäivänä, toteaa Huokuna. Paitsi värien perusteella, kirkkovuoden tai juhlan voi aistia kirkossa monella muullakin tavalla. Musiikin valinta ja sen sävy kertovat, mistä ajankohdasta on kyse. – Pääsiäisen ilosanomaa julistetaan valoisalla musiikilla, mitä ei ole taas paaston ajalle ominaista. Myös alttarilla palavien kynttilöiden lukumäärä paljastaa, onko kyseessä arkijuhla vai isompi juhla; kaksi kynttilää kertoo pienemmästä juhlasta ja kuusi kynttilää suuresta. Jos kynttilöiden lukumäärä on pariton, se voi kertoa piispan vierailusta seurakunnasta, Huokuna valaisee.