Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Vuorelan Jouluvieras innosti säveltäjää

Einari Vuorelan sävelletty runo Jouluvieras on jäänyt melko tuntemattomaksi, päinvastoin kuin Juhani Pohjanmiehen säveltämä Talvi-iltana ( Huurrepuita huokuilee ), jossa ikkunan jääkukkien takaa katsova lapsi näkee jouluenkelin hiihtävän kuutamossa. Joulun ihmettä kuvaava Jouluvieras ilmestyi 1958 kokoelmassa Tikan kannel . Jouluvieras löytyy vuoden 1975 kymmenen joululaulun nuottivihosta Sun luonas joulupuu , säveltäjänä T. H. Piha . Vuorela tuo pieneen runoonsa Uuden testamentin tarinan suuren väkijoukon ruokkimisesta. Nyt kohteena on joulu köyhässä mökissä, jonka pienokaiset saavat joulukuusen valon, herkut ja hedelmät. Runoon mahtuvat myös ehtoollinen ja kirkastus: Vieras ottaa leivän,/ siunaa, murtaa sen/ hymyn taivaallisen/ taakse kadoten. Säveltäjä, musiikkineuvos T. H. (Tuure Helmeri) Piha (1909-2003) muutti Jyväskylään mm. lastentarhaseminaarin opettajaksi Vuorelan kuolinvuonna 1972. Keski-Suomessa Pihan tuttuja sävellyksiä ovat muun muassa Harjun Laulun esittämä, Martti Korpilahden sanoihin sävelletty Pieni laulu Jyväskylälle sekä kantaatti Kevään huilu soi . Piha sävelsi myös muita Korpilahden ja Vuorelan runoja; Vuorelalta äänitteenä löytyy esimerkiksi Yksinäinen soutaja . Kuoro- ja laulumusiikkia säveltänyt Piha toimi ennen Jyväskylään muuttoa pedagogina Lahdessa, Oulussa ja Raahessa. Opettajankoulutuksessa hän kehitti musiikkikasvatusta; teos Musiikkikasvatuksen vaiheita ilmestyi samana vuonna kuin Vuorelan Tikan kannel . Vuorelan runot ovat vedonneet säveltäjiin 1919 julkaistusta ensikokoelmasta saakka. Pelkästään säveltäjien ja muusikoiden edunvalvontajärjestö Teoston luettelossa nimikkeitä on nyt 965. Määrä on lähes kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Säveltäjäluettelo on komea: muun muassa Sulho Ranta , Yrjö Kilpinen , Taneli Kuusisto , Selim Palmgren , Aarre Merikanto , Heino Kaski . Nuorempia säveltäjiä ovat muun muassa Toni Edelmann , Pekka Kostiainen , Ilkka Kuusisto , Pirjo Koskenperä ja keuruulaiset Matti Riihimäki ja Raija Järvensivu. Vuorelan runojen laulullisuus ja riimitys luontuvat hyvin säveliin, mutta myös kirkkaan kielen modernia Vuorelaa sävelletään. Professori Unto Kupiainen totesikin osuvasti 1966 ilmestyneen Runot -teoksen esittelyssä, ettei suomalaisessa lyriikassa ole toista Einari Vuorelan veroista välittömyyden taituria ja että sama sävel yhä vielä tenhoaa samoilla ominaisuuksilla ja yhtä tuoreesti kuin ensikokoelmassa. Vuorelalta oli tuolloin ilmestynyt 20 yksittäistä kokoelmaa ja ilmestyi vielä kolme teosta, Kiurun portaat runoilijan ollessa 82-vuotias, ja vielä postuumina 1975 Siintää himmeyden metsät .