Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Aattoillan vietto alkaa joulusaunasta

Saunomisella Suomessa on vuosisatojen perinne. Ylälauteilla hiljaa istuminen ja ähkiminen tuntuu ulkomaalaisista kidutukselta, mutta meistä suomalaisista nautinnolta. Erityisen suuri merkitys suomalaisille on historian valossa ollut joulusaunalla, jossa kylpeminen vakiintui joulun viettämisen yhteydessä. Saunaan mentiin juhlapyhän kunniaksi puhdistautumaan liasta ja hiestä. – Joulusaunassa ei pelkästään peseydytty fyysisesti, vaan saunatuvasta tultiin pois myös henkisesti puhdistautuneena jouluaterialle, historioitsee Suomen Saunaseura ry:n toiminnanjohtaja Katariina Styrman. Suomalaisesta perinnekulttuurista lähes kaikille arkipäivän askareille ja paikoille löytyi jos jonkinlainen tonttu, maahinen, keiju tai haltija. Saunallakin oli omansa. Perinteiden mukaan saunatonttu tuli istumaan niihin viimeksi heitettyihin jälkilöylyihin, kun talon väki oli jo poistunut saunasta. – Joskus saunatontulle täytyi jättää tuvanpöydälle ruokaa syötäväksi, kun talon väki lähti saunaan. Tonttua ei saanut suututtaa, tai muuten se saattoi polttaa saunan, Styrman valaisee kansamme uskomuksista. Samoin , jos saunassa oli liian pitkään tai siellä heitti liikaa löylyä, tonttu saattoi suuttua. Joulusaunassa piti esiintyä hillitysti, eikä puhuakaan juuri saanut. Uskomuksiin kuului, että jos saunassa piti meteliä, joulutonttu saattoi osoittaa mieltään talon väelle. Toinen tarina kertoo, että olemalla hiljaa saunatuvassa seuraavana kesänä eivät hyttyset olisi pahasti häiriöksi. Varsinainen joulunaaton vietto alkoi ja alkaa edelleen monessa talossa joulusaunalla. Ennen vanhaan savusaunojen lämmittäminen saattoi alkaa jo edellisenä yönä, jotta talon asukkaat palvelusväkineen saivat saunoa päivänvalon aikana. – Saunaan mentiin ajoissa, jotta illalla olisi perheelle yhteistä aikaa. Kukapa olisi raskaan jouluaterian jälkeen enää viihtynytkään saunanlöylyissä. Jossain päin maaseutua saatettiin jopa kilpailla siitä, minkä talon sauna lämpiää ensimmäisenä. Saunapäiviä olivat jouluaatto sekä tapaninpäivä, joulupäivä pyhitettiin levolle, tarinoi Styrman. Joulusaunaa ei koristeltu ennen vanhaan eikä sinne viety ruokaakaan. – Joskus sinne saatettiin ottaa oluthaarikka mukaan, mutta yleisesti joulusaunassa ei syöty eikä juotu. Styrman toivoo, että jokainen joulusaunaan menijä luo itse omat perinteensä. Joulusauna perinteineen elää vahvana vielä tänäkin päivänä. – Jos joku tykkää saunoa kynttilän valossa tai vaikkapa koristella saunansa, siitä syntyy varmasti perinne, jonka myös hänen lapsensa omaksuvat. Monelle jouluaattoon liittyvät perinteet tulevat vuosikymmenien takaa edellisiltä sukupolvilta, Styrman uskoo. Älä pidä meteliä, tai muuten seuraavana kesänä itikat ovat riesaksi. Älä suututa saunatonttua heittämällä liikaa löylyä. Älä viivy lauteilla liian pitkään. Muista jättää saunatontulle juoma- tai ruokalahja. Luo omat perinteesi, mutta kunnioita myös vanhoja. Puhdistauduttiin henkisesti ja fyysisesti; lauteilla laskeuduttiin joulun tunnelmaan.