Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kesäteatteri ja kuorolaulu pitävät mielen yhä virkeänä

Kun Maija-Liisa Honkamäki asettui taloksi puolisonsa Reinon kotitilalle Keuruulle, oli uusiin näkymiin hieman totuttelemista. Saattoihan kotipitäjässä Alavuden lakeuksilla toki parhaimmillaan nähdä kauaskin joka suuntaan - mutta ei nyt sentään niin kauas kuin Honkavuoren laelta ja vielä rinteiltäkin. Honkavuoreen Honkamäen tie vei lopulta yhden 1950-luvun loppupuolella tehdyn polkupyöräretken seurauksena. Tuolloin Honkamäki nimittäin polki muutaman muun nuoren mukana Alavudelta seurakuntanuorten tapahtumaan Haapamäelle. - Siellä Haapamäen kirkossa silloin Reino istui viereen ja alkoi juttelemaan. Siitä se lähti, ja tänne muutin kesällä 1960, Maija-Liisa Honkamäki muistaa. Työnsä Honkamäki teki pariskunnan omalla maatilalla. Erityisesti nautakarjan hoito ja hyvinvointi olivat hänen vastuullaan. - Oli meillä sikojakin. Reino niitä porsitti jonkun aikaa, mutta kun minä en niiden sikojen kanssa töihin ruvennut, niin jäi kohta Reinoltakin. - Karjanhoito lankesi minulle, olinhan käynyt kansanopiston lisäksi karjanhoitokoulun. Ja mieluisaa työtä se karjanhoito minulle olikin. - Vaikka olihan se myös raskasta, kun lehmät lypsettiin käsin. Toistakymmentä vuotta lypsyihin meni neljä tuntia aamulla ja neljä tuntia illalla. - Sitten saatiin lypsykone ja lypsäminen helpottui. Paljon muuta raskasta käsin tehtävää kuitenkin jäi, eihän niitä parannuksia kaikkia ollut rahaakaan kerralla tehdä. Pariskunnan viisi lasta pyörivät tilan ja kodin töissä mukana sen minkä milloinkin osasivat ja pystyivät. - Paljon joutuivat kyllä olemaan ja touhuamaan keskenäänkin, kun vanhemmat eivät ehtineet töiltään viihdyttämään. - Eikä ollut päivähoitopaikkoja silloin. Mummu oli silminä hänkin jonkin aikaa, mutta melko hyvinhän niitä lasten touhuja sai työtä tehdessäänkin seurailtua, kun oli työpaikka lähellä. Sitovasta karjanhoidosta huolimatta Maija-Liisa Honkamäki etsi ja löysi lasten riittävästi vartuttua itselleen harrastuksen, josta on riittänyt iloa siitä lähtien. - Näytteleminen on kiinnostanut minua aina, ja yhtenä kesänä sitten rohkaisin viimein mieleni ja lähdin katsomaan kesäteatteriporukan harjoituksia. - Tarkoitus oli todellakin mennä vain varovasti katsomaan, mutta kun menin paikalle, ohjaaja tervehti minua sanoen, että no nythän me saatiin tänne juuri se ihminen jota tähän rooliin tarvitaan. - Siihen tervehdykseen suli kaikki jännitykseni ja siitä se alkoi. Viime kesänäkin vielä olin mukana Keuruun Kesäteatterin näytelmässä, vaikka harjoitusten taas alkaessa ajattelin jo olevani näyttämölle liian vanha. Mutta onhan niitä monen ikäisiä ihmisiä näytelmissä, niin kuin on elämässäkin, Honkamäki selvittää. Kesäteatterilaiseksi ryhtymistä helpottivat aiemmat harrastusvuodet runopiirissä Haapamäellä. - Siellä oppi ja tottui vähän esiintymäänkin. Ja toinen paikka, jossa on esiintymiskokemustakin karttunut, on Haapamäen kirkkokuoro, jossa olen myös ollut laulajana pitkään mukana. - Olen tosi iloinen, että olen tullut näihin harrastuksiin ruvenneeksi. Nuupahtanuthan minä olisin tänne kaiken työnteon keskelle, jos ei niitä olisi ollut. Niitä mukavia porukoita kuin sisarusparvia ja monia, monia mukavia hetkiä. - Näytelmärepliikkejä oli aikoinaan hyvä opetella ja harjoitella navetassa karjaa hoitaessa. Ja lypsämässä ehti juuri ja juuri käydä kesäsunnuntaisin päivä- ja iltanäytöksen välissä Maija-Liisa Honkamäki nauraa. Ajokortin harrastaminen tosin vaati. Sen Honkamäki hankki aikaihmisenä, 49-vuotiaana. Eikä ole sitä hankintaansa katunut. - Se oli suuri vapautus. Ei tarvinnut olla aina muiden kyytien varassa. - Vaikka harrastuksia suurempi syy ajokortin hankkimiseen olikin yleinen kehitys. Ensin lakkasi juna pysähtymästä Tiusalan pysäkillä tuossa mäen alla ja sitten kauppa-autokin kulkemasta, Honkamäki toteaa. Maija-Liisa Honkamäki juhlii syntymäpäiväänsä lauantaina järjestäen ystäville ja tuttaville kahvitarjoilun. Kahvipannu on kuumana Honkavuoren laella Honkavuorentien päässä sijaitsevalla Honkakodalla kello 14. Maija-Liisa Honkamäki on syntynyt 10. joulukuuta 1936 Alavudella. On ollut keuruulainen kesästä 1960, jolloin tuli miniäksi puolisonsa Reino Honkamäen syntymätilalle Honkavuoreen. Työsarka karjatilan emäntänä päättyi 1990-luvulla, kun Suomen EU-jäsenyys muutti pientilojen elinmahdollisuuksia. Viisi lasta, neljä lastenlasta. Harrastaa näyttelemistä ja kuorolaulua. Keuruun Kesäteatterin ja Haapamäen kirkkokuoron aktiivinen jäsen.