Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Satavuotias: Elämässä ei kannata valittaa, vaan olla tyytyväinen oloonsa

Haapamäkinen Kyllikki Järvinen o.s. Saaranluoma täyttää ensi lauantaina 3. joulukuuta täydet sata vuotta. Haapamäen palvelukoti Metsätähdessä viime helmikuulta lähtien asunut Järvinen on vielä varsin virkeä, vaikka näkö ja kuulo ovatkin heikentyneet. Sisätiloissa liikkuminen sujuu omin voimin esimerkiksi palvelukodin ruokailuihin. - Ulkonakin kävin äskettäin hoitajan kanssa, mutta se ei sopinut, tai sitten teimme liian pitkän lenkin, kertoo Järvinen kuulumisiaan yhdessä poikansa Olli Järvisen ja tyttärensä Leena Penttisen kanssa. Kevättalveen asti Järvinen asui kotiavun tukemana omakotitalossaan Haapamäen Kitulanmäellä. Syntyjään Järvinen on Karijoelta. Kun hän 3.12. 1916 syntyi, Suomen valtionpäämiehenä oli tsaari Nikolai II . Maanviljelijäperheeseen syntyi kaikkiaan viisi lasta, joista Järvinen on kolmas. - Isä lähti tuon ajan mukaan Amerikkaan - viipyen siellä 27 vuotta. Äiti jäi huolehtimaan meistä ja karjatilasta. Piti tyytyä siihen, mitä oli. Me lapset autoimme, Saimi-sisaren kanssa olimme paimenessa. Kerran etsimme lehmiä joka paikasta ja palasimme itku silmässä kotiin. Lehmiä ei löytynyt! Mutta siellähän ne lehmät olivat jo kotona, olivat palanneet eri reittiä, Järvinen kertoo. Joulua varten kuusi valittiin huolella metsästä. Äiti teki hyvää perunalaatikkoa ja kääri lapsille pakettiin sukkia ja lapasia. Joulukortteja läheteltiin sukulaisten kesken paljon ja pidettiin sillä tavalla yhteyttä. - Naapurin kanssa vähän kilpailtiinkin, kuka sai eniten kortteja, sanoo Järvinen. T yöelämään Järvinen lähti nuorena. Ensimmäinen palveluspaikka oli Karijoen osuuskaupassa. Sieltä nuori nainen muutti Lapväärttiin Helsingin pankinjohtajan taloon piiaksi ja ruotsia oppimaan. - Opinhan minä ruotsia. Lapväärtissä oli mukavaa. Kävimme tanssimassa nuorisoseuran taloilla, ruotsalaisten porukka oli hauskaa, kertoo Järvinen. Hän työskenteli kaupassa myös Isojoella, Teuvalla, Karstulassa ja Haapamäellä, sillä isommalla paikkakunnalla. Talvisodan aikaan Kyllikki Järvinen palveli ilmavalvontalottana Haapamäellä. - Haapamäen Suojan ylimmässä kerroksessa seurasimme, tuleeko lentokoneita. Kun tuuli ja satoi, ikkunaluukut piti pitää auki, että näki kunnolla taivaalle. Siellä oli todella kylmä, vaikka vaatetta olikin paljon päällä, muistelee Järvinen. Parinaan hänellä oli Lyyli Jokiluoma. Monesti piti naisten tehdä hälytys, kun he havaitsivat koneita. - Lämmikkeeksi joimme teetä. Ei siihen ollut sokeriakaan laittaa, mutta olipahan kuumaa juotavaa. Järvinen työskenteli kaupassa. Elintarvikkeet olivat kortilla ja välillä annoksista tuli sanomista. - Jos sokeriannoksesta puuttui kymmenen grammaa, tultiin sitäkin jäljistä päin vaatimaan. Sokeri tuotiin makasiinista, palasteltiin ja punnittiin. Annokset ehtivät vähän kuivua ennen kuin ne annettiin asiakkaalle, siksi painokin laski. En minä tahallani punninnut kenellekään väärin, muistelee Järvinen elintarvikesäännöstelyn arkea. Sodan aikaan Järvinen tapasi myös miehensä Reinon , meni naimisiin ja vanhin lapsi Olli syntyi 1945. Seuraavaksi perheeseen syntyivät kaksoset seitsenkuisina keskosina. Heistä Leena jäi eloon. - Lääkäri sanoi, että todennäköisyys selviytymiselle on yksi sadasta. Asuimme Reinon vanhempien yläkerrassa. Vesi oli kannettava sisään ja ulos. Keitin vauvan rievut ja vielä silitin. Puhtaus oli kaikki kaikessa. Leena itki paljon, eikä osannut ensin imeä eikä niellä. Ruokin häntä aluksi valuttamalla sokerivettä suuhun, kertoo Järvinen. Myöhemmin, kun vauva oli jo 7 kuukauden ikäinen, lääkäri Lunnas antoi tunnustusta: ”Harvinaisen hyvin hoidettu lapsi näissä oloissa! Perheeseen syntyi vielä myöhemmin kuopukseksi Tapani -poika. Kukista ja puutarhanhoidosta Kyllikki Järvinen on pitänyt aina, se oli tärkeä harrastus vuosien ajan. - Pihamme oli hyvin hoidettu, saimme siitä palkintojakin, hän muistaa. Toinen tärkeä harrastus vuosien varrella on ollut kirkkokuoro. Vuosisadassa ihmisten elämä on muuttunut helpommaksi. Järvinen haluaakin sanoa nuoremmille, että ei elämässä kannata valittaa, vaan olla elämänoloihinsa tyytyväinen. - Ja pitää Taivaan Isä mukana elämässä, korostaa Järvinen. Syntynyt 3.12.1916 Karijoella. Asuu Palvelukoti Metsätähdessä Haapamäellä Lapsuus Karijoella viisilapsisen maanviljelijäperheen keskimmäisenä. Koulutus: nelivuotinen kansakoulu ja kaupan alan kurssi. Työuraa: Piikana Lapväärtissä, myyjänä osuuskaupassa Karijoella, Isojoella, Teuvalla, Karstulassa ja Haapamäellä ja kotirouvana Haapamäen Kitulanmäellä. Perhe: Aviopuoliso, 1999 edesmennyt VR:n järjestelymestari Reino Järvinen, 3 lasta, 8 lastenlasta ja 9 lastenlastenlasta. Satavuotisjuhla perhepiirissä launtaina 3. joulukuuta 2016.