Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kaija Asunmaa on luonnostaan lähimmäinen

Kun asuu lähellä luontoa, niin aistii ja havaitsee sieltä asioita, jotka satunaisilla ohikulkijoilla voi jäädä huomaamatta. Erään kerran vastaan tullut susi pysäytti Kaija Asunmaan tarkastelemaan asuinympäristöään uudella tavalla. Koti on rakas, eikä sieltä lähdetä petohavaintojen vuoksi. – Ihmisen ei pidä väistää sutta, vaan kyllä se on toisin päin, sanoo Asunmaa, joka on lapsuudesta asti kulkenut kotitienoonsa Karhukylän metsissä, pelkäämättä, mutta nykyään vähän valppaampana. – Käyn edelleen marjassa, ja kuljen mielelläni metsässä, mutta varovaisemmin kuin nuorempana, sanoo Asunmaa. Kurkisaaressa, Kaija Asunmaan työpaikan naapurissa harmaata päivää värittää nuotion loimotus. Haastattelu sovittiin näin luonnon ja tulen ääreen ihan tarkoituksella. – Tuli on minun elementtini, ylöspäin nouseva ja voimaannuttava elementti, sanoo Asunmaa, jolla kotipihaa sään salliessa koristavat jopa kuudenkymmenen litran, kynttilöin valaistut jäälyhdyt. Karhunkylän korvessa susien karkottamiseksi tehdään kaikki voitava ja tarvittava ja Asunmaa on todennut, että sudet väistävät pihapiiriä, jossa palaa öljy- tai muita tulia. – Joskus näkee televisiossa hätätiedotteita, miten jossain päin Suomea on havaittu karhu asutuskeskusten lähellä, ja silloin vähän huvittaa, kun meillä päin tehdyistä havainnoista ei paljoa hätätiedotteita lähetetä. Tällää selvitään omin voimin alueen petoeläinten kanssa, sanoo Kaija Asunmaa. Muistisairaiden hoitaminen ja hoivatyö muutenkin on Asunmaan sydäntä lähellä. Vanhustenhoito on täyttänyt hänen työuransa viimeiset vuodet, mutta myös nuorten kanssa hän on ehtinyt työskennellä, ja aina hän on täydentänyt omaa osaamistaan opiskelemalla. – Valmistuin vuonna 2015 muistikoordinaattoriksi, ja olen sitä mieltä, että sellaisia pitäisi palkata enemmän nykyiseen vanhustyöhön, koska muistivalmennus tuo vanhuselämään mielekkyyttä, sanoo Asunmaa. Lehtiniemen muistiyksikössä työskentelevä Asunmaa saa paljon positiivista palautetta hoidettaviltaan sekä heidän omaisiltaan aktiivisuudestaan ja työotteestaan. – Minä elän ja olen aktiivinen juuri tässä hetkessä, en pidä sitku-meiningistä, vaan nytku-tekemisestä. Hommaan pitää tarttua heti, sanoo Asunmaa, jolle yksi aktiivisuuden muoto on opiskelu. – Tykkään opiskelusta, koska se antaa voimia ja inspiraatiota eteenpäin, sanoo Asunmaa, jolla on vielä viidenkymmenenkin ikävuoden jälkeen uusia opintosuunnitelmia. – Seuraavista opiskeluprojekteista en paljasta mitään ennen kuin ne ovat varmoja juttuja, toistaiseksi ne ovat tavoitteita. Aktiivinen elämän on Asunmaan perheessä ja suvussa perinne ja tapa. – Minä olen kuskannut lapsiani mukana töissä ja touhuissa pienestä asti, ja olen ylpeä, että he ovat kasvaneet toimeliaiksi ja aloitteellisiksi nuoriksi, sanoo Asunmaa, jonka tytär kuuntelee kommentteja koiraa ulkoiluttaessaan. – Jos joku luulee, että tuo tuosta rauhoittuu, niin saa kyllä odottaa, virnistää Mirika Hyöty , Kaija Asunmaan tytär, jonka mielestä äiti hemmottelee melkein liikaa yhtä hänen koiristaan. – Emma kun ei ole näyttelykoira, eikä saa sitä huomiota, niin kyllä minä tykkään sitä hemmotella, sanoo Asunmaa, jolle totuus ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeimpiä arvoja elämässä. Kolmen aikuisen lapsen äiti. Asuu Karhukylällä, lapsuuden maisemissaan. Kaupunginvaltuutettu. Töissä Lehtiniemen muistiyksikössä. Viimeksi kouluttautunut muistikoordinaattoriksi.