Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Taidepajassa Haapamäen Wanhalla saa toteuttaa luovuuttaan

Suunnitellessaan Haapamäen Wanhalle valokuvanäyttelyä heinäkuuksi keuruulainen valokuvaaja Esko Soini päätti järjestää sen kylkeen taidepajan lapsille ja nuorille. – Valokuvanäyttelyissä vieraille tavallisesti aikuisia, mutta olen pistänyt merkille, että usein heidän mukanaan tulee lapsia ja nuoria. Siitä sain ajatuksen pystyttää taidepajan, jossa voi kokeilla omia taitojaan ilman painetta arvostelusta. Vaikka idea taidepajasta sai alkunsa lasten ja nuorten rohkaisemisesta luovaan ilmaisuun, siihen saavat osallistua kaikki. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Täällä saa vapaasti kokeilla. Jokainen saa osallistumisestaan jäätelön, niin jää hyvä mieli. Palkinnon saa 10 parasta työtä, ja jos on useita saman tasoisia, sitten palkinnot arvotaan, Soini vakuuttaa. Soinin pedagogiseen näkemykseen kuuluu lempeästi ohjata aloittelevia taiteilijoita näkemään, että taiteen tekemisellä voi keskustella katsojan kanssa, kun työt laitetaan esille. Riiholaiset Siiri Virkki , Aatu Viitanen ja Ida Viitanen sekä keuruulainen Johan Röppänen työstävät töitään antaumuksella. Kaikille on jo karttunut kokemusta värien käytöstä ja sommittelusta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Olen piirtänyt aina. Pari vuotta sitten aloin tehdä akryyliväreillä ja käyn myös Tanja Koskisen pitämässä taidekerhossa. Siellä saa toteuttaa omia näkemyksiään ja tekniikkaansa, Virkki kertoo. Syksyllä koulun aloittava Ida Viitanen odottaa kuvaamataidon tunteja, joista hänen veljensäkin pitää. – Tänään maalaan sormi- ja kangasväreillä. Jatkan veljeni Vilin aloittamaa aurinkotyötä, kun hän lähti hetkeksi ulos, tuleva ekaluokkalainen kertoo. Aiheita nuoret taiteentekijät löytävät netistä ja kaveripiiristä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Tykkään maalata ja piirtää. Kuvistunnilla saatan kysyä kavereilta, mistä aiheesta sillä kertaa lähtisin tekemään. Toisen toivetta on kiva hahmottaa ja toteuttaa, Aatu Viitanen kertoo. Kun nelivuotiaan Johan Röppäsen isovanhemmat tutustuivat valokuvanäyttelyyn, innokas taiteilijanalku ihasteli taidepajan runsasta värivalikoimaa. – Meinasin ensin ottaa vihreän kynän, mutta tämä hopean värinen on hienompi, ja nyt tämä työ on valmis, Röppänen sanoo. Soini on hakenut kuvalliseen ilmaisuunsa oppia muun muassa Venäjältä. – Venäläisellä koulukunnalla on vahva tekninen osaaminen. Vuonna 2008 osallistuin Jaroslavlin alueella Uglitšissa valokuvauskilpailuun, jonka sitten satuin voittamaan, ja niiltä ajoilta on jäänyt hyviä ystäviä ja kollegoja. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Soinin ohje muotokuvausta harrastaville on, että kohdehenkilön kanssa pitäisi ehtiä jutella ainakin tunti ennen varsinaista sessiota, jotta oikea tunnelma löytyy. Yhtenä luovuuden ilmentymänä niin valokuvaus- kuin maalaustaiteessa Soini pitää sitä, että aihe ei jätä rauhaan. – Se hetki on maaginen, ja siihen palaa yhä uudestaan. Ilmassa on sähköä, ja kohde vetää puoleensa kuin magneetti. Olen ottanut elämäni aikana kymmeniä tuhansia kuvia, ja tässäkin näyttelyssä on pari sellaista kerran elämässä -otosta, jotka ovat ihmeellisen sattuman ja ajoituksen ansiota, Soini toteaa.