Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Päivänsankareita juhlittiin Multialla

Multian seurakunta järjesti sunnuntaina 13. syyskuuta jo perinteeksi muodostuneen vuotuisen syntymäpäiväjuhlan tänä vuonna 70, 75, 80 ja 85 vuotta täyttäville ja jo täyttäneille. Juhlapäivä aloitettiin messulla kirkossa, minkä jälkeen siirryttiin seurakuntakodin puolelle lounastamaan ja seurustelemaan. Seurakuntapastori Aleksi Leppänen puhui päivän aikana kiitollisuudesta. Nämä syntymäpäiväjuhlat olivat hänen virkakautensa ensimmäiset. – Tällainen perinne on hieno, ja siitä halutaan pitää kiinni. Kohtaamiset tuntuvat erityisen tärkeiltä tänä aikana, kun korona on ajanut meitä etäälle toisistamme, Leppänen toteaa. Juhlaa oli odotettu Esiintyjineen, henkilökuntineen ja juhlavieraineen paikalle oli saapunut 65 henkeä. Kattaus oli tehty väljäksi, ja noutopöydän antimia haettaessa pyydettiin huolehtimaan turvaväleistä. Sisarukset, 75 vuotta täyttävä Mirja Salosyrjä ja 85 vuotta täyttävä Marjatta Vuorinen saapuivat juhlimaan yhdessä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Niin mukava on, kun seurakunta muistaa meitä näin. Jää mukavia muistoja. Minä olin sisaruksista vanhin ja 10-vuotias, kun tuo pikkusisko syntyi, ja niin paljon häntä hoidin, että hän piti minuakin äitinään, Vuorinen hymyilee. – Vanhempamme, Eemil ja Helmi Salonen , olivat pienviljelijöitä. Isä rakensi meille talon ja kaikki tilan rakennukset ja teki maatöiden lisäksi metsätöitä. Äiti hoiti kotia. Ei ollut vapaapäiviä. Meitä sisaruksia oli 5, siskoja 3 ja veljiä 2, Salosyrjä kertoo lapsuudenkodistaan. Tuula Pohjola täytti 75 maaliskuussa. Juhlat siirtyivät koronan vuoksi, mutta päivänsankari toivoo, että vielä voisi jossain vaiheessa juhlia ystävien kanssa. – Kyllä me kaikki olemme olleet niin koronaa piilossa, ei tähän mennessä voinut kutsua vieraita. Toivottavasti se olisi myöhemmin mahdollista, Pohjola toivoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yhteistuumin seurakuntakotiin saapuneet Esko ja Oili Lipsanen , Vappu Pekola ja Riitta Alander pitävät ajatusta yhteisistä juhlista hyvänä. – Porukalla on mukava juhlia. Ei tarvitse jännittää eikä huolehtia lahjoista. Emme ole keväästä lähtien käyneet paljon missään, joten siksikin tällainen tilaisuus on tervetullut, seurue kertoo. Tämä on oikeastaan naisten merkkipäivä, sillä Lipsanen täyttää 75 vuotta, Pekola 80 vuotta ja Alander 85 vuotta. – Ja aikoinaan Riitan äiti Olga Virkajärvi eli 107-vuotiaaksi. Mutta mieheni Esko juhlii muuten vain, hän ei nyt täytä tällaisia tasalukemia. Lipsanen toteaa. Elämä on kantanut Kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustehtävissä ansioitunut Jaakko Putkimäki on täyttänyt 80 vuotta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Osallistuin myös 70- ja 75-vuotisjuhliin, että ainakin niin kauan näitä on järjestetty. Täällä tuntuisi olevan nyt enemmän väkeä kuin 10 vuotta sitten, Putkimäki sanoo. Omasta elämästä mieleenpainuvimpia hetkiä 70 vuotta täyttävälle Lea Koskelalle ovat ammattiin valmistuminen ja oikean puolison löytyminen. – Ehdin tehdä työtä 36 vuotta, ja aina oli kiire. Nyt eläkkeellä saa nauttia vapaudesta ja pyhittää aikaa perheelle ja ystäville. Mieheni Arton kanssa meillä on tytär ja poika ja 6 lastenlasta, joista vanhin on 16-vuotias ja nuorin 2. Yhteiset kokoontumiset tärkeitä Diakoni Hanna-Kaisa Koppelomäki näkee yhteisissä kokoontumisissa voimaannuttavia puolia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Jokaiselle tekee hyvää syödä ja juhlia ja nähdä tuttuja ikätovereita. Tähän tilaisuuteen on otettu aikoinaan mallia Saarijärven seurakunnasta. Juhlaohjelma on vaihdellut. Välillä on järjestetty konsertti, joskus on askarreltu oman elämän taulu, ja teatteriryhmäkin on täällä esiintynyt, Koppelomäki kertoo. Tänä vuonna multilaisille konsertoi Lavrenchukin musiikkiperhe Liperistä. Igor ja Svetlana Lavrenchuk ovat ammattimuusikoita, ja muutettuaan Petroskoista Suomeen vuonna 2007 he perustivat perheorkesterin. Multialla matkassa olivat tyttäret Anastasia , Alena , Maria ja Elisa . – Nykyään perheet jäävät usein taka-alalle. Me pidämme kutsumuksena palvella Jumalaa perheenä. Ohjelmistoomme kuuluu suomalaisia, ruotsalaisia, heprealaisia ja venäläisiä lauluja. Isä ja minä teemme myös omia sävellyksiä, Anastasia Lavrenchuk kertoo.