Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Tervetuloa tälle vuosisadalle

Vaikka kuinka yritin taistella vastaan, antauduin. Jouduin ostamaan älykännykän. Harmi, ettei sitä älyä tullut kaupantekijäisiksi. Tyttäret joutuivat nimittäin laittamaan puhelimen käyttökuntoon ja opastivat sen käytössä. Vanhempi tytär toivotti minut puhelimeni kanssa tervetulleeksi tälle vuosituhannelle. Minusta tuntui, että saatoin mennä samalla kertaa 2100-luvullekin. Oli siinä puhelimessa niin paljon toimintoja. Olen oppinut jo hyväksymään sen, että elän sellaista last season -aikaa tässä ajanjaksossa. Ennen puhelimella saattoi kammesta veivaamalla ja pyytämällä keskusneitiä yhdistämään Pohjoislahdelle kauppaan kysellä, että löytyykö lihatiskistä vielä gotler-makkaraa 200 grammaa siivutettuna. Puhelinluettelot olivat yksi vuoden kokokohdista, kun muovikääreeseen pakatusta puhelinyhdistyksen julkaisusta löytyi tuttujen nimiä. Ja ammatitkin oli merkitty. Yksitoikkoinen juoni siinä kirjassa oli, mutta jokin kumma siinä veti puoleensa. Ei ollut facebook, oli phonebook. Nyt näillä nykypäivän kännyköillä voi tehdä kaikkea. Erikoisvarusteena on ominaisuus, että niillä voi soittaa puheluja. Puhelut ovat sellaisia entisajan yhteydenpitomuotoja, joiden avulla kyseltiin kuulumisia. Jossain määrin yhteyttä sekä sosiaalisuutta nykyajan kännyköillä pidetään vielä nykyisinkin. Sosiaalisuus ilmentyy siten, että ostoskeskuksiin kokoonnutaan yhteen näppäilemään kännyköitä. Yhteydenpito toisiinsa tapahtuu näppäilyn aikana sanomalla: – Hei oikeesti. Tai: – Eeeei. Ja myös hitaasti artikuloiden: – Ei oo totta. Aivan viime aikoina älykännyköiden avulla on etsitty pieniä piirroshahmoja, Pokemoneja, ympäri maailmaa. Se ei sinänsä ole uutta. Opiskeluaikaan niitä pikku-ukkoja istui milloin olkapäällä tai sitten niitä vilahti nopeasti jääkaapin taakse. Hahmojen suurin esiintymistiheys oli aina torstaiaamuisin. Keskiviikot olivat opiskelijoiden pikkulauantaita. Kyllähän siihen aikaan baari-illan jälkeen saattoi muutama Pikachu tulla yöksi kämpille. Taksijonossa sai ensin ottaa matsia paikallisten tamakochien kanssa, josta syntyi yleensä kauhea tsunami. Mutta siihen aikaan puhelimet olivat vielä kiinni seinässä. Eikä niitä otettu irti kuin ukonilmalla.