Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Vitsejä ja vaalisalaisuuksia

Jenkeissä käydään härskiä vaalitaistelua ja Suomessa poliitikot sanailevat niin Porin jazzeissa kuin lehtien palstoilla. Näin helteisen keskikesän kolumnissa voisin muistella vaalien ja politiikan ympärille syntyneitä vitsejä. Yksi hauskimpia savolaisia tositarinoita on aikanaan eduskuntavaaleissa yhden äänen turvin kansanedustajaksi päätyneen Hugo Mannisen tarina. Tuloksen ratkettua, hän teki tukevan grogin, meni peilin eteen ja kumartaen totesi: ”Kiitos Huugo, että iänestit Mannista.” Hauska tilanne sattui Rautalammillakin, kun eduskuntavaalien alla seurantalolla oli liuta kansanedustajaehdokkaita puhumassa. Kun ties monesko puhuja lopetti, penkissä oli enää yksi kuulija. Puhuja meni oikein kiittämään, kun tämä jaksoi kuunnella puhetta. Kaveri vastasi: ”Pitihän kuunnella, olen nimittäin seuraava puhuja.” Suomalaisten poliitikkojen huippuja sanankäytössä oli Johannes Virolainen . Viipurin maalaiskunnassa syntynyt Virolainen piti kunnia-asiana viljellä puheessa Karjalan murretta. Olin paikalla Tuusulan Kunnallisopistolla, kun juontaja hehkutti ennen Virolaisen puhetta: ”Nyt on vuorossa moninkertainen kansanedustaja ja ministeri, eduskunnan puhemies, entinen pääministeri, Parlamenttienvälisen liiton puheenjohtaja, tohtori Johannes Virolainen.” Puhuja aloitti: ”Kyl sie poika kaiken maailman asioit luettelit, mut sie jätit tärkeimmän pois - mie oon kuule maanviljelijä Vironperält”. Kunnallisvaaleissa tapahtuu hauskoja asioita yhtenään. Pohjois-Keiteleellä sai pienellä äänestysalueella kokoomus normaalisti kaksi ääntä. Sitten tulikin kolme, ja vasemmistolainen kylän vanhin kiroili: ”Kylällä on kaksi opettajaa, mutta kuka piru antoi sen kolmannen äänen.” Isäni toimi 1950-luvulla vaaliavustajana edustavaaleissa, joissa kuopiolainen rovasti Lennart Heljas oli vaalipiirin ääniharava. Niinpä, kun iäkäs heikkokuuloinen mummo meni avustajan kanssa koppiin ja häneltä kysyttiin, kenelle ääni annetaan. Mummo kajelsi kuuluvalla äänellä: ”Kuopion rovastille, Kuopion rovastille...” Oli vaalisalaisuuden kanssa kuinka vain – demokratia toteutuu vaaleissa aina.