Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Kurkistus jääkauteen

Kesälomamatkojen varrelle osui Tampereen Vapriikki ja siellä vielä muutaman viikon esillä oleva näyttely jääkaudesta. Huimia näkymiä 20 000–30 000 vuoden taakse. Tuolloin Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa, kunnes jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten. Näyttelyn alkuperäiset arkeologiset löydöt, aidonkokoiset eläimet ja tietopaketit antavat kiehtovan kurkistuksen tuonaikaiseen elämään. Näyttelyssä luonto ja ihmisten elämää muovanneet olosuhteet saavat virikkeensä luonnontieteen, arkeologian ja historian tutkimuksesta. Mukana on myös tutkimukseen perustuvia malleja ja ennallistuksia, jotka auttavat elämyksellistä jääkauden aikakauteen tutustumista. Jättiläispeurat ja mammutit vaeltelivat silloin Suomenkin maaperällä ja vanhoja 10 000 vuoden takaisia asutuksen merkkejä on löytynyt Keski-Suomen alueelta, jonne jäänreuna pysähtyi tuolloin pitkäksi aikaa. Geologinen tutkimus on paljastanut, että jääkausi on muovannut merkittävällä tavalla Keuruun maisemia. Näyttelyä katsellessa tulee mieleen nykyisten poliittisesti ajankohtaisten keskustelujen, kuten sote ja maakuntamallit suhteellisuus. Millaisia ovatkaan maisemat Keuruulla vuosituhansien päästä? Millaisista asumisen merkeistä sen ajan tutkijat ovat kiinnostuneita? Maapallo näyttäytyy tämän historiapaketin kautta elävänä ja alati muotoutuvana kokonaisuutena, jossa ihmislajin sopeutumista on vaalittava, eikä se ole itsestäänselvyys. Museokortti, jolla pääsee vuoden ajan tutustumaan isoon joukkoon museoita muutaman kympin vuosimaksulla, on muuten oivallus, joita soisi suomalaisessa taloudessa tehtävän enemmänkin. Oivalluksen toteuttaminen ei lisäksi liene vaatinut mittavia investointeja ja ne on voitu tehdä yhteistyössä museoverkostossa. Kehittynyttä tietotekniikkaa käytetään hyväksi loistavasti, ja kortin käyttö on tehty sen omistajalle vaivattomaksi. Käyntimäärät ovat kasvaneet ja pääosin verovaroin ylläpidettyjen museoiden käyttöaste lisääntynyt. Ne koskevat ihmisten toimintatapoja ja ympäristön kulttuurisia rakenteita ja niitä toteutetaan monien tahojen yhteistyönä. Menneet ovat ne ajat, jolloin innovaatioita tekivät lähinnä insinöörit, toimijoiden ketju ja varsinkin markkinat. Käyttäjät ovat nyt tärkein tekijä, jota kautta innovaatio oikeasti toteutuu.