Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Pölyttäjät ja haukat

Pölyttäjien, eli kimalaisten, mehiläisten ja kukkakärpästen, määrän väheneminen on ollut yksi viime vuosien huolestuttavia trendejä ympäri maailmaa. Suomessa ja Keuruullakin kimalaisten vähyyttä on katseltu huolestuneesti. Tänä kesänä on kuitenkin iloisia uutisia; kimalaisia on vallan hirmuisen runsaasti! Kimalaislajit kuitenkin ovat hieman outoja, sillä runsaslukuisin näyttäisi olevan kartanokimalainen ja vähemmistössä tavallisin mantukimalainen. Samaa tahtia pölyttäjien kanssa on vähentynyt mehiläishaukka. Keuruulla ei vuosiin havaittu kuin yksittäisiä lintuja tai korkeintaan yksi pesä oli tiedossa. Tänä kesänä sekin muuttui iloisesti! Mehiläishaukkoja on nähty lukuisia, eri puolilla, ja pesiäkin on tullut tietoon jo ainakin kaksi. Mehiläishaukka on isokokoinen ja leveäsiipinen. Mehiläishaukan siivet näyttävät myös linnulle vähän liian suurilta; ne ovat usein alaviistoon ja hieman velton oloiset. Kaartelevan hiirihaukan siivet ovat tiukasti yläviistossa V-asennossa. Kooltaan taivaalla liitelevän mehiläishaukan voi sotkea jopa kotkaan. Mehiläishaukan pesän löytäminen on tunnetusti hirmuisen vaikeaa. Se piilottaa risulinnansa taitavasti, yleensä suuren kuusen latvatupsun sisälle. Löydetyistä pesistä toisella tuli vastaan myös ”elis”, siis havainto, jota en ole aiemmin tehnyt: mehiläishaukan kolmospoikaset. Se on harvinaista, sillä laji munii yleensä vain kaksi munaa. Suomesta tunnetaan yli tuhannen pesän rengastusaineistossa aiemmin vain yksi kolmen poikasen pesä! Keuruun petolintututkimus nousi taas kartalle. Mehiläishaukan nimi on sikäli väärä, että ei se mehiläisiä Suomessa syö. Sen ravintoa ovat ampiaisen toukat, joita se noukkii pesän kennoista. Ampiaispesät haukka löytää katselemalla ja kuuntelemalla minne ampiaiset lentävät. Ampiaiset eivät pysty haukkaa pesältään häätämään. Puussa roikkuva pesä on helppo kohde, mutta mehiläishaukka myös kaivaa sitkeästi esille maa-ampiaisten pesät. Maasta esiin kaivettu ampiaispesä on usein mehiläishaukan töitä. Olin varma, että tänä kesänä mehiläishaukka syö runsaana esiintyviä kimalaisia. Mutta ei sittenkään. Ainakin kolmospoikasten pesällä oli vain ampiaiskennoja. Lienevätkö kimalaisten kennokasat niin heikkoja, että niitä ei voi kuljettaa pesälle?