Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kolumni: Hajuaistin valtakunta

Joku joskus sanoi, että jokaisella vuodenajalla on omat tuoksunsa. Niin kuin meillä ihmisilläkin. Armeija-aikaan samassa tuvassa asui kaveri, joka kiskoi tupakkia, söi valkosipulia ja läträsi satunnaista säännöllisemmin viinaksien kanssa. Siinä kun aamulla kaveri heräsi tuvan toiselta puolelta, saattoi aistia vienon tuoksahduksen vanhasta unesta. Sukulaistyttöni toimi nuorempana kesätöissä kaupan kassalla, jossa pääsi sukeltamaan eri tuoksujen ehkei niin harmoniseen maailmaan. Joidenkin asiakkaiden parfyymi kuulema oli havaittavissa useallakin eri aistilla. Ensin bouguet alkoi maistua suussa. Rosee-tuoksua aikuiseen tyyliin, litran pullo 5,95, oli supsutettu desi kumpaankin kainaloon. Myös näköaisti pääsi osalliseksi rosee-pilvestä, kun silmät vuotivat vettä. Viime syksynä teimme pienellä porukalla matkan Itävaltaan. Pikkukaupungin torilta intouduin ostamaan maistiaisiksi paikallista juustoa. Siinä ostohetkellä juusto tuoksui vielä oli ihan inhimilliseltä. Palattuamme hotellille laitoin juustot jääkaappiin. Sen jälkeen koko huone, vaatteet ja matkatavarat haisivat sille varpaanvälille. Ja siitä tunnelmasta pääsivät takuuvarmasti osalliseksi vielä seuraavatkin huoneasukkaat Kämppäkaverini tuli minua myöhemmin huoneeseen ja aikoi laittaa tuliaisensa jääkaappiin. Yritin kyllä kertoa, ettei sinne kaapin hyllylle ole mikään kuollut. Olin paketoinut herkut kolmeen muovipussiin. Turhaan. Kun kaapin oven aukaisi, leijaili huoneeseen aivan törkeä haju. Varoittelin kaveriani aamusta, että josko voisit olla sillä lailla, ettei metalliset esineet koskettaisi toisia. Ja aiheuttaisi kipinää. Kerrossiivooja tuli siivoamaan paikkoja sitten ennen kuin luovutimme huoneen. Hänen katseensa kertoi kaiken. Kyselin kaveriltani, että miten muotoilisit lauseen saksan kielellä, että juustot siellä käryää. Ei ummetus. Lentoaseman ruuhkassa tie avautui edessäni kuin kuninkaallisella. Kiitos matkalaukussa olleiden juustojen. Kun vihdoin pääsin kotiin, avasin matkalaukun ja nostin nuo Itävallan herkut ruokapöytään. Koira lähti jaloista samoin tein. Ilmassa leijaili muutakin kuin romantiikkaa.