Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Elokuun luontopäiväkirja: Jalohaikaran kuukausi

Elokuu oli lämmin ja kuiva. Vedet laskivat järvissä ja puroissa hyvin alas. Kaivot alkoivat kuivua. Lintuja tuntui olevan vähän, kun syysmuutto ei ollut alkanut muilla kuin kahlaajalinnuilla. Etelästä pohjoiseen tuli taas haikaroita harmaita ja valkoisia. Harmaahaikaroita seutumme järvillä on ollut loppukesällä jo vuosia, mutta valkoinen jalohaikara on uusi tulokas. Vasta viime vuoden loppukesällä tämä lintulaji yleistyi rannoillamme. Vielä vuosituhannen alussa jalohaikara pesi Euroopassa vain Välimeren rannoilla. Kahdessakymmenessä vuodessa tämä haikara valloitti Euroopan, ja ensimmäinen pesintä on todettu jo Suomessakin. Kuluneen elokuun aikana Keuruulla tehtiin parikymmentä havaintoa tästä kauniista haikarasta. Valkoinen iso lintu näkyy kauaksi. Elokuu on myös haukkojen aikaa. Kiljuvat poikaset paljastavat usein pesäpaikan, ja emojen ruoan hakumatkat tuovat haukat näkyville. Riihon Ylisenjärvellä sain seurata komean sääksen kalastusta. Sääksi lekutteli paikallaan järven yllä ennen syöksyä järveen ja kalan selkään. Keurusselällä nuolihaukan kiljuvat poikaset pakottivat emon saaliinhakuun. Haukan nopea lento ja mutkitteleva syöksy pikkulinnun kimppuun oli hieno näky. Multian Karhilan Valkeisenjärven elokuussa valmistuneesta lintutornista saimme myös seurata nuolihaukkaa, joka siellä pyydysteli sudenkorentoja.