Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Sisko vai serkku?

Vieläkö muistat ekaluokan opettajasi nimen, kyseli taannoin Facebook. Voi veikkoset, totta kai muistan. Paremmin kuin eilisen, joka minulta usein onkin hukassa. Ensimmäisen opettajani nimi oli Saima Käyhkö . Oikeastaan hän oli tuolloin jo Saima Mikkola, sillä hän oli vielä kypsällä iällään mennyt naimisiin. Mutta kyläläisille hän oli ikuisesti Käyhkö, sillä sitä nimeä verhosi suuri ja kiehtova salaperäisyys. Saima Käyhkö oli ylitse pursuileva täti sekä ulkoiselta olemukseltaan että persoonallisuudeltaan. Poikaviikarit muistavat taatusti loppuikänsä hänen kursailemattoman ammatinvalinnanohjauksensa: – Jos teistä tulee merimiehiä ja seilaatte maailmalle, varokaakin tekemästä mitään koiruuksia Englannissa. Siellä roistot hirtetään. Opettaja puhui mielellään veljenpojastaan Karri Käyhköstä , joka oli uimarina edustanut Suomea Melbournen olympialaisissa. Mutta koskaan hän ei sanallakaan maininnut toista tunnettua sukulaismiestään Kauko Käyhköä . Kansankynttilän imagolle ei kai sopinut olla turhanaikaisen viihdetaiteilijan lähisukulainen. "Kyläkoulun opettaja oli korkeasti kunnioitettu henkilö." Yhdennäköisyys oli kuitenkin niin silmiinpistävä, että kylä kiisteli vain siitä, oliko hän Kaukon sisko vai serkku. Varmuuteen ei päästy, vaikka joku väitti kuulleensa radiosta, että myös Kauko Käyhkö oli sanonut Karria veljenpojakseen. Jaa, miksikö ei kysytty opettajalta suoraan? Älkää hulluja puhuko. Kyläkoulun opettaja oli niin korkeasti kunnioitettu henkilö, ettei tullut kuuloonkaan mennä utelemaan hänen yksityisasioitaan. Pääsääntöisesti olimme kilttejä oppilaita, ja auta armias, jos emme olleet. Useimmiten opettaja otti tilanteen haltuun vain katsomalla meitä silmälasiensa yli hitaasti ja tuikeasti. Hyvin tuikeasti. Jos se ei riittänyt ja tilanne pyrki niin sanotusti eskaloitumaan, opettajanpöytä huojahti pahaenteisesti. Ensin sen takaa työnnähti esiin tanakka sääri, sitten opettaja kimposi ylös koko komeudessaan ja polkaisi kertaalleen lattiaan niin, että koko luokka tärähti. Sen anturan alta oli minkään tilanteen paha eskaloitua. Ei opettajan montakaan kertaa tarvinnut meille karehtua. Ensisijaisesti muistan hänet leppoisana ja hyväntuulisena. Mutta oliko hän Kauko Käyhkön sisko vai serkku, sen haluaisin vieläkin tietää.